17-vuotiaiden yöllinen ajokielto ja poikkeuslupien kiristys herättävät huolta etujärjestöissä – kuinka nuoret pääsevät töihin ja harrastuksiin maaseudulla?

Nykyisellään poikkeusluvan voi saada, jos nuorella on säännöllinen kulkemistarve harrastuksiin tai opintoihin. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa.  

Hallituksen esitysluonnos ajokorttilain muutoksesta on kerännyt lausuntoja niin puolesta kuin vastaan. Esitys pitää sisällään muun muassa yöllisen ajokiellon 00–05 välisenä aikana henkilöautoa poikkeusluvalla ajaville 17-vuotiaille kuljettajille. Kiellon rikkomisesta kuljettaja voitaisiin tuomita sakkoon ja määrätä ajokieltoon.

Esimerkiksi Liikennevakuutuskeskuksen Onnettomuustietoinstituutti kannattaa esitystä ja pitää poikkeusluvan myöntämisehtojen kiristämistä perusteltuna.

Onnettomuustietoinstituutin mukaan viime vuosina tapahtuneista poikkeuslupakuljettajien onnettomuuksista puolet on tapahtunut yöaikaan ja lähes yksinomaan vapaa-ajan matkoilla, joilla ei todennäköisesti ole ollut yhteyttä poikkeusluvan perusteena oleviin tarpeisiin.

Yöllistä ajokieltoa ja esitystä pääpirteissään kannattavat useat muutkin tahot, kuten Liikenneturva, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT.

Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti luonnoksen ajokorttilain muutoksista lausuntokierrokselle lokakuussa. Perjantai-iltapäivään mennessä lausuntonsa oli jättänyt noin neljäkymmentä tahoa, joiden joukossa oli myös yksityishenkilöitä. Hallituksen esitys on määrä antaa eduskunnalle vuoden alussa, ja laki tulisi voimaan jo ensi kesänä.

Poliisihallitus ei ollut lauantaiaamuun mennessä julkaissut omaa lausuntoaan, mutta STT:lle kerrottiin Poliisin toimittavan sen määräaikaan mennessä eli viimeistään sunnuntaina.

Yöllisen ajokiellon lisäksi esitys pitää sisällään muun muassa tiukennuksia poikkeusluvan saamisen ehtoihin ja laajennuksia henkilöauton ajokortin pakolliseen koulutukseen.

Lausuneet ajo-opettajat ja ajo-opetusta tarjoavat yritykset kannattavat ajo-opetuksen lisäämistä ja esitystä pääosin, mutta eivät kuitenkaan halua kiristystä poikkeusluvan ehtoihin.

Hanakasti kiristyksiä vastaan ovat Suomen Lukiolaisten Liitto ja Nuorisoalan kattojärjestö, jotka huomauttavat syrjäseuduilla autoilun olevan monelle nuorelle ainoa tapa liikkua kouluun, harrastuksiin ja töihin.

Nykyisellään poikkeusluvan saa, jos nuorella on säännöllinen kulkemistarve harrastuksiin tai opintoihin. Tällaiseksi voidaan usein tulkita esimerkiksi viikoittainen matka, jonka yksisuuntainen pituus on kävellen viisi kilometriä tai kesto joukkoliikenteessä vähintään tunti.

Poikkeuslupia saisi jatkossa vain jatkuvaan ja olennaiseen liikkumiseen, jotka vaativat autolla kulkemista vähintään neljä kertaa viikossa. Yksisuuntaisen matkan tulisi olla vähintään seitsemän kilometriä kävellen tai kestää vähintään puolitoista tuntia julkisilla kulkuvälineillä.

Kulkemistarpeen osoittaminen vaatisi jatkossa myös enemmän paperityötä hakijalta. Nuorisoala lausuu, että monen harrastaminen voi päättyä, jos siihen vaaditaan esimerkiksi lajiliiton todistus tavoitteellisesta harjoittelusta.

Myös työn perusteella haettavan luvan tiukennukset voivat hankaloittaa työkokemuksen kerryttämistä. Nykyään kulkemistarpeeksi ovat riittäneet lyhemmät työpätkät, mutta jatkossa poikkeuslupaan oikeuttavan määräaikaisen työn vaadittu kesto olisi vähintään kaksi kuukautta.

Lausuneista tahoista esimerkiksi Opetushallitus ja Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ehdottavat, että yöllinen ajaminen edelleen mahdollistettaisiin ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa oleville opiskelijoille. Myös kiellon valvontaa varten kaavailtu nuoren kuljettajan tunnus olisi tahojen mukaan mahdoton silloin, kun kyseessä on koulutus- ja oppimistyöpaikan ajoneuvo.

Opetushallitus huomauttaa yöllisen ajelun voivan olla tarpeen myös muilla kuin kuljetusaloilla opiskeleville. Vaikka viisitoista vuotta täyttäneen alaikäisen työaika on sijoitettava aikavälille 6–22, voidaan ammattikoulutuksen saamiseksi työn päättymisaikaa venyttää kaksivuorotyössä puoleenyöhön.

Opinnot voisivat viivästyä tai opiskelijan olisi jopa siirryttävä toiselle alalle, jos työssäoppimispaikalta, kuten satamasta, sairaalasta tai ravintolasta, ei olisikaan mahdollista ajaa kotiin.

Monet lausuneet myös alleviivaavat itse esitysluonnoksessakin huomioitua ongelmaa, joka koskee laajemmin kaikkia yöllä liikkuvia nuoria. Yöllinen ajaminen olisi mahdollista yhä muilla ajoneuvoilla. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen voisivat kiellon myötä olla jopa negatiivisia, jos turvallisemmista henkilöautoista vaihdettaisiin mopoihin, koppimönkijöihin ja mopoautoihin.

Esimerkiksi yksityisautoilijoiden etujärjestö Autoliitto näkee esityksessä ongelmia ja penää hallitukselta tietoperusteisia argumentteja oletettujen hyvien vaikutusten rinnalle. Yöllisen ajokiellon kannalle hekään eivät asetu.

”Rajoituksen vaikuttavuus riippuisi hallituksen esityksenkin mukaan poliisin valvontaresurssista, joiden tiedetään jo tällä hetkellä olevan niukat”, Autoliitto kirjoittaa.