
Koko Itä-Suomen on nyt toivottava Kajaanin ja Imatran menestystä, Harri Broman painottaa
Erityistalousalue on erinomainen väline, mutta vaatii kovaa työtä ja onnistumista myös alueelta, erityisedustaja Harri Broman uskoo.
Itä-Suomessa asuu lähes miljoona ihmistä, Harri Broman muistuttaa. Näin suuren joukon yhteistä ääntä on pakko kuulla, hän uskoo. Kuva: Lari LievonenJoensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Kouvolassa on nyt todellakin syytä toivoa, että Kajaani ja Imatra nousevat lähitulevaisuudessa kovaan menestyskiitoon.
Se on Itä-Suomen erityisedustajan Harri Bromanin viesti itäisille maakunnille.
Kajaanin ja Imatran seudut ovat nyt todennäköisimmät pilotit Itä-Suomen erityistalousalueille. Niitä Broman on esittänyt työ- ja elinkeinoministeriölle ja valtiovarainministeriölle toimittamassaan perustelumuistiossa.
”Nyt pitää ymmärtää se, että vaikka oma alue ei tässä vaiheessa saisikaan kokeilua, niin tämä edistää pitkällä aikavälillä meidän kaikkien asiaa”, Broman sanoo.
Pilottialueet ovat tällä hetkellä keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa. Imatra on kärsinyt rajasulusta pahasti, Kajaanissa taas on nostetta datakeskushankkeista. Molemmilla on myös omat erikoisvahvuutensa
”Maailmalla nämä erityistalousalueet ovat aina keskittyneet jonkin teknologian ympärille”, Broman sanoo.
”Vaikka oma alue ei tässä vaiheessa saisikaan kokeilua, tämä edistää pitkällä aikavälillä koko Itä-Suomen asiaa”
Kajaanissa teknologia olisi datakeskusten ympärille sijoittuvat investoinnit, Imatralla taas energiasiirtymä.
Erikoistuminen vaatii alueilta kovaa suunnittelua ja brändäystyötä.
Toistensa ympärille rakentuviin yrityksiin perustuvat ekosysteemit ovat alan sijoittajille houkuttelevampia. Ne luovat myös siemenet menestykselle ja kasvulle silloinkin, kun määräaikaisen erityistalousalueen eduista on luovuttu.
Elinkeinoelämä on Bromanin mukaan ymmärtänyt, että pilottien menestys on koko Itä-Suomen etu. Muille alueen vaikuttajille on ollut hankalampaa niellä, että oma maakunta joutuu odottamaan vuoroaan. Kuva: Lari LievonenJos perustelumuistion ehdotukset menevät läpi myös poliittisessa päätöksenteossa, aletaan näillä alueilla soveltaa yritystoiminnassa osin eri sääntöjä kuin muualla Suomessa.
Broman ei vielä tarkkaan kerro, millaisia toimia hän on esittänyt, mutta kuvailee niiden olevan samantapaisia, kuin monissa muissa EU-maissa.
”Monet niistä mahdollisista toimista menevät otsikon ”vero” alle”, hän sanoo.
Erityistalousalueelle investoiville yrityksille on maailmalla annettu helpotuksia esimerkiksi yhteisöveroon ja kiinteistöveroon, toisinaan myös työvoimakustannuksiin.
Broman mainitsee monessa esimerkissä Puolan, jonka kertoo olevan itselleen tutuin.
”Siellä on ollut itäisimmillä erityistalousalueilla järjestelmä, jossa jopa 70 prosenttia investoinnin arvosta voi vähentää yhteisöverotuksessa seuraavan 15 vuoden aikana”, Broman selittää.
Hänen mukaansa Puolan erityistalousalueiden investoinneista jopa 70 prosenttia on ulkomailta. Mukana on myös esimerkiksi pohjoismaisia yrityksiä.
Yhtä hyvin näitä investointeja voitaisiin saada Itä-Suomeen, Broman uskoo.
”Erityistalousalueita on käytössä lähes 20 EU-maassa, mutta ei meillä. Miksi me emme hyödyntäisi sellaisia?”
”Monet mahdollisista toimista menevät otsikon ”vero” alle.”
Kunhan pilotit saadaan käyntiin ja ne menestyvät, erityistalousalueita voitaisiin nopealla aikataululla perustaa muuallekin.
Bromanin mukaan niitä olisi syytä perustaa lisää heti kokeilun aikanakin. Lopulta niitä voisi olla vaikka tusina. Silloin jokainen Itä-Suomen maakunta saisi ainakin yhden.
”Tästä pitää nyt saada niin hyviä tuloksia, että pitäisi olla ihan höperö hallitus, joka ei jatkaisi kokeilua.”
Juuri siksi kateus ja kyräily kannattaa muualla Itä-Suomessa nyt haudata. Vaikka ensi vaiheessa muut keräävät edut, tulee oma vuoro myöhemmin, kunhan tulokset ovat hyviä.
Broman on keskittynyt erityisedustajana viiteen kokonaisuuteen: Erityistalousalueisiin, Invest in -toimintaan, matkailuun, energiaverkkoihin ja tavoitettavuuteen. Kuva: Lari Lievonen”Eihän tätä kokeilua kannattaisi tehdä, jos lähtökohta olisi se, että se ei onnistu. Lähtökohtana pitää olla, että se saadaan onnistumaan, se on menestystarina”, Broman sanoo.
Siksi ensimmäisiä erityistalousalueita pitää nyt priorisoida, eikä esimerkiksi ylimääräistä invest-in -rahoitusta jakaa koko Itä-Suomen kesken tasan.
”Nyt pitää uskaltaa tehdä kohdennettuja ratkaisuja, vaikka vähän nurinaa tulisikin”, Broman sanoo.
”Erityistalousalueilla pitää olla henkilö, joka tietää alueesta kaiken ja vetää sitä toimintaa. Sen pitää olla sitten pikkuisen kova kauppamies.”
Oleellinen tekijä alueiden vetovoimassa on myös työvoiman saatavuus ja työvoimareservi.
”Eli käytännössä koulutus”, Broman kertoo.
Hänen mukaansa koulutuslaitosten pitää tunnistaa ja ymmärtää paremmin, mitkä ovat alueen osaamistarpeet ja yritysten menetelmät.
”Tästä pitää nyt saada niin hyviä tuloksia, että pitäisi olla ihan höperö hallitus, joka ei jatkaisi kokeilua.”
Broman sanoo, että yritykset tietävät usein vuosia ennen kouluja, mitä tulevaisuudessa tarvitaan.
”Mutta siinä on kyllä yrityksilläkin parannettavaa”, hän myöntää.
”Jos oikeasti halutaan tulevaisuudessa osaajia ja tekijöitä, on yhteistyötä haettava koulujen kanssa vaikka väkisin.”
Yritysten pitää myös tunnistaa vastuunsa siinä, että harjoittelupaikkoja tarjotaan opiskelijoille, vaikka nämä eivät esimerkiksi osaisi Suomea.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




