Vakavan sairastumisen varalle kannattaa laatia hoitotahto ja muita asiakirjoja
Yhä useampi kirjaa muistiin oman tahtonsa siltä varalta, ettei pysty sitä enää kertomaan. Harkinnan arvoisia asiakirjoja ovat hoitotahto, edunvalvontavaltuutus, testamentti ja maatilan hallintaoikeus.
Hoitotahdossa voi määrätä esimerkiksi elvytyskiellon tai toivoa vaikka musiikkia soitettavaksi sängyn vieressä.Suomessa uudistetaan lainsäädäntöä, joka koskee sosiaali- ja terveyshuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Muistisairaat ovat suurin yksittäinen ryhmä, jota uudistus koskee. Päätavoitteena on vahvistaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoituksia.
Itsemääräämisoikeudesta ja hoitotahdosta on tällä hetkellä säännökset potilaslaissa. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön on niitä noudatettava. Yleensä kaiken hoidon lähtökohtana on, että ihminen osallistuu hoitonsa suunnitteluun.
Hoitotahto on asiakirja, jossa henkilö määrittelee tahtonsa sen varalta, ettei pysty sitä itse enää ilmaisemaan. Hoitotahdoista löytyy runsaasti esimerkkejä netistä. Oman hoitotahdon laatimiseen voi kysyä neuvoa myös terveydenhuollon ammattilaisilta.
Muistiliitto suosittelee hoitotahtoa kaikille täysi-ikäisille tehtäväksi. Yleisimmin hoitotahto tehdään muistisairausdiagnoosin tultua.
”Käsityksemme mukaan niitä tehdään enenevässä määrin koko ajan. Yleensä ihmiset ovat halukkaita tekemään ennakointiasiakirjoja, kunhan saavat niistä oikeaa ja asianmukaista tietoa”, kertovat suunnittelija Mari Luonsinen ja juridinen asiantuntija Anna Valkeajoki Muistiliitosta. Muistiliitto on mukana itsemääräämisoikeuslakia valmistelevassa työryhmässä.
”Hoitotahtoon on hyvä kirjata, miten haluaa itseään hoidettavan ja kuka osallistuu hoitoa koskevaan päätöksentekoon. Oleellisia ovat myös elämän loppuvaiheeseen liittyvät päätökset, vakaumukselliset asiat ja elämän arvoihin liittyvät asiat.”
Hoitotahdon lisäksi voi kirjata itselleen tärkeät arkielämän asiat. Ne voivat liittyä vaikkapa omiin tavaroihin, ruokamieltymyksiin, vaatetukseen tai kauneudenhoitoon. Toivomuksia pyritään mahdollisuuksien mukaan hoidossa noudattamaan, vaikka aina ne eivät välttämättä toteudu.
Muistiliiton Hoitotahtoni-lomakkeessa on kaksi osiota. Toinen on terveydenhuollon henkilöstöä sitova osio ja toinen sisältää toivomuksia.
Hoitotahto tehdään yleensä kirjallisesti, mutta suullinenkin on pätevä. Tällöin se on syytä kirjata potilasasiakirjoihin ja mikäli mahdollista, pyytää siihen allekirjoitus tai todistaa se muulla tavalla. Kirjallinen hoitotahto voidaan tallentaa potilasasiakirjojen liitteeksi, tai se kulkee potilaan mukana.
Hoitotahto on hyvä kirjata terveydenhuollon kansalliseen Omakanta-järjestelmään, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Sinne menee myös tieto terveydenhuollossa annetuista ja säilytetyistä hoitotahdoista.
Edunvalvontavaltuutus tehdään yleisimmin myöhemmällä iällä.
”Edunvalvontavaltuutuksessa kerrotaan, kuka hoitaa mitäkin asioita, jos itse ei siihen enää pysty. Edunvalvontavaltuutuksessa voi antaa yksityiskohtaisia määräyksiä asioidensa hoitamisesta. Niin hoitotahdosta kuin edunvalvontavaltuutuksestakin on hyvä keskustella omaisten ja läheisten kanssa.”
Muistiliitto suosittelee, että edunvalvontavaltuutusta laadittaessa varmistetaan vielä juristilta tai muulta asiantuntijalta, että juuri itselle tärkeät asiat on tullut huomioitua ja muotovaatimukset ovat varmasti oikein.
Testamentilla määrätään omaisuuden jaosta kuoleman jälkeen. Perintö aiheuttaa monesti ikäviä riitoja ja perintöveroja, jotka voisi välttää selkeällä testamentilla. Jos testamenttia ei tee, omaisuus jaetaan lähimpien sukulaisten kesken.
Omaisuudesta voi määrätä hyvinkin yksityiskohtaisesti: esineistä, tietystä summasta rahaa tai omaisuudesta, johon ei anneta omistusoikeutta vaan esimerkiksi käyttöoikeus. Perinnön jättäminen kokonaan muille kuin omille rintaperillisille ei onnistu, sillä rintaperillisiä suojataan lakiosalla.
Kotieläimet katsotaan omaisuudeksi. Testamenttia ei voi tehdä suoraan koiralle, koska se ei ole oikeushenkilö. Lemmikki ja sen hoitoon tarkoitetut varat kannattaa testamentata henkilölle tai järjestölle, joka sitoutuu asiaan.
Testamentin laatimisessa kannattaa käyttää juristia. Apua voi kysyä vaikka omasta pankista, ja pankin tallelokerossa testamenttia on hyvä myös säilyttää. Elämäntilanteen muuttuessa testamenttia voi ja pitääkin muuttaa.
Maatilan tai metsää omistavien on erityisen tärkeää laatia asiakirja tilan hallintaoikeudesta. Ilman sellaista perillisten mahdollisuudet hoitaa tilaa voivat vaikeutua oleellisesti.
Suomessa sadat ihmiset odottavat elinsiirtoa ja jonoihin myös menehdytään, kun siirtoelintä ei löydetä ajoissa. Elinluovutustestamentilla voi pelastaa toisen hengen.
Siirtoelimet saadaan aivokuolleilta, äkkikuoleman kohdanneilta vainajilta. Lähtökohta on, että luovutettava elin on terve.
Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, ellei ole sitä eläessään kieltänyt. Elinluovutuskortti kannattaa silti olla mukana paperilla tai ladattuna netistä älypuhelimeen. Jos mahdollisella elinluovuttajalla ei ole elinluovutuskorttia, hänen tahtoaan tiedustellaan omaisilta. Siksi halustaan on hyvä kertoa myös läheisille.
Valmiiksi painettuja kortteja saa muun muassa apteekeista, terveyskeskuksista sekä Munuais- ja maksaliitosta. Lompakossa voi säilyttää myös itse kirjoitettua lappua, jossa kertoo, että allekirjoittaneen elimiä saa kuoleman jälkeen käyttää elävien tarpeisiin.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
