Lapissa on edelleenkin saksalaisia miinoja – sotadokumenttisarja Saksan toimista arktisella alueella on ainutlaatuinen

Suomen lapissa oli jopa yli 200 000 saksalaista sotilasta toisen maailmansodan aikana. Saksalaisia oli siis enemmän kuin paikallista väestöä. Kuva: YLE Kuvapalvelu

Toista maailmansotaa on puitu tuhansissa dokumenteissa. Napapiirin yläpuoliset tapahtumat sodassa ovat kuitenkin jääneet vähemmälle huomiolle.

Uutta kulmaa toisen maailmansodan dokkareiden kavalkadiin on tuonut Kuusiosainen dokumenttisarja Vaietut arktiset sodat. Ylen alkuperäissarja avaa maailmansodan pohjoisen rintaman tapahtumia ja keskittyy erityisesti natsi-Saksan toimiin alueella.

Dokumentisarjassa käsitellään yleisellä tasolla sodan kulkua ja kuullaan historioitsijoita. Ohjelman todellinen suola on kuitenkin nykypäivän kuvauksessa.

Arktisen alueen tapahtumia selvitetään yhä ahkerasti. Tutkimusryhmät Suomen, Ruotsin ja Norjan lapissa tekevät uusia löytöjä vielä tänäkin päivänä.

On kiehtovaa nähdä, että Pohjoisilta kaukomailta löytyy edelleenkin hyvin paljon jäänteitä saksalaisten toiminnasta.

Maastossa on kartoittamattomia puolustusasemia, roppakaupalla hylsyjä ja jopa miinoja. Myös kokonainen ja hyvin säilynyt saksalainen lentokone löydetään norjalaisen järven pohjasta.

Arktinen ilmasto on osaltaan edesauttanut sotamateriaalin säilymistä. Ohjelmaa katsoessa tekisi isekin mieli lähteä Lappiin tutkimusretkelle. Mitä kaikkea tuntureilta voisikaan vielä löytyä metallinpaljastimen kanssa?

Keväällä 1940 Saksa miehitti Tanskan ja Norjan. Norjan miehityksellä haluttiin estää liittoutuneiden pääsy Ruotsin malmivarantoihin, joilla saksalaista sotakonetta pidettiin yllä. Hyökkäys Neuvostoliittoon oli myös suunnitteilla ja selusta pohjoiselle rintamalle haluttiin turvata.

Samaan aikaan Suomi ja Saksa alkoivat lähentyä toisiaan. Lopulta 1941 Suomi oli omalta osaltaan Saksan kanssa yhteisrintamassa Operaatio Barbarossassa Neuvostoliittoa vastaan. Saksalaisia sotilaita asettui lappiin Norjan ja Suomen alueelle.

Lapissa oli pahimmillaan yli 200 000 saksalaista sotilasta. On uskomatonta kuvitella tämä sotilasmäärä rauhan tyyssijaan, jossa tänä päivänä porojakin on enemmän kuin ihmisiä.

Arktinen alue oli Saksalle tärkeä pohjoisen merialueen hallitsemisen vuoksi. Myös pohjoiset luonnonvarat olivat Saksan sotakoneistolle elinehto. Vuonna 1943 yli 70 prosenttia Saksan kuluttamasta nikkelistä tuli Petsamon kaivokselta.

Saksalaiset rakensivat mittavia puolustusasemia pohjoisen Suomen ja Norjan alueelle. Ohjelmassa Näytetään Emil Kastehelmen ja Aleksi Riikkisen kartoitustöitä käsivarren Sturmbock-puolustuslinjalla.

Lihaa luiden ympärille tuo moniääninen asiantuntijajoukko. Ohjelma on hyvin kansainvälinen. Äänessä on asiantuntijoita Suomesta, Norjasta, Ruotsista, Englannista, Saksasta ja muualtakin.

Suomalaisista historioitsijoista kuullaan esimerkiksi Lasse Laaksosta ja Mika Kuljua.

Tuotanto on suomalaiseksi dokumentiksi ensiluokkaista. Visuaalinen ulostulo on hyvin toimivaa ja näyttävää. Äänisuunnittelu ja musiikki ovat erinomaisesti toteutettuja. Vanhat arkistomateriaalit ja nykypäivän kuvaukset on saatu kulkemaan keskenään sulavasti.

Tämän tasoista suomalaista historiadokumenttia saisi tulla jatkossa lisääkin.

Ohjelman ainoa heikkous on käsikirjoituksessa. Toisen maailmansodan yleisten ja tunnettujen tapahtumien kuvaus tuntuu epärelevantilta. Toisaalta ne myös taustoittavat tapahtumia pohjoisessa.

Ohjelma on katsottavissa YleAreenasta.