"Lumiauran jättämien vallien siivous kuuluu tontin omistajalle" – Miksi tiealueelta saa puskea lunta asukkaan portille, mutta toisin päin se ei ole sallittua?

Osa auroista vetää liittymät puhtaiksi, mutta kaikilla tällaisia stoppareita ei ole. Kuva: Johannes Tervo

Karstulalainen Juha Pekkanen ei voi ymmärtää erästä tienhoidon epäsuhtaa. Miksi aura saa työntää lumia tiealueelta valliksi ihmisten portin pieleen, mutta oman pihan lumia ei saa työntää takaisin tiealueelle?

"Kun saa pihan ja portin kolattua puhtaaksi, kohta joutuu tekemää portilla saman homman uudelleen. Omituiselta se tuntuu. Omakotitalossa asuvalla äidilläni on kohta 70 vuotta mittarissa, eikä lumenluonti ole hänelle herkkua. Kevyttä se ei ole edes minulle", toteaa Pekkanen.

Hän auttaa äitiään auran jälkien korjauksessa, jos ehtii. Lähistöllä asuva velipoika tekee konevoimin samoin.

Maantiehoidon projektipäällikkö Petri Suomi ely-keskuksesta joutuu aika ajoin selittämään, miksi oman portin pieleen syntyneen aurausvallin tai näköesteen poistaminen kuuluu kiinteistönomistajalle.

Käytäntöön on vain yksi syy: laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä määrää näin.

"Tämä on ikuisuuskysymys. Ehkä lain taustalla on se, että valtavaa määrää liittymiä ei pystyttäisi julkisin varoin ja voimin mitenkään hoitamaan", pohtii Suomi.

Monissa tiekarhuissa on stoppari, joka vie lumet mennessään. Voit lukea tuosta omakotiasukkaiden hermoja säästävästä ihmelaitteesta täältä:

Valtaosa kalustosta on kuitenkin vailla tuota ominaisuutta, joten Suomi ymmärtää omakotiasukkaiden harmituksen.

"Maanteiden vauhtiauraus ei anna mahdollisuutta liittymien putsaukseen, mutta kevyen liikenteen väyliä operoivat yrittäjät voisivat halutessaan siivota jälkensä. Urakoitsijoita on tuhansia, joten toteutus jää auraajan oman pelisilmän varaan."

Pekkasen äiti on kuulemma huomannut välttyvänsä lumitöiltä parhaiten oikein ajoitetulla kiukkuisella tuijotuksella ikkunasta – jos sattuu auraushetkellä olemaan kotona.

"Silloin urakoitsija peruuttaa ja siivoaa jälkensä", naurahtaa Pekkanen.

Suomi toteaa, että paljon on kyse myös urakoitsijan työajasta. Aurattavaa on paljon, joten liittymiä ei mieluusti jäädä puhdistamaan – varsinkin, koska laki ei sitä edellytä ja hommia riittää.

Joillain talonomistajilla voi fyysinen kunto tai ikä tehdä aurausvallin kolauksen vaikeaksi – saati että jaksaisi poistaa korkean näköesteen portin pielestä. Laki ei kuitenkaan tunne lievennyksiä asiassa.

"Näitä tapauksia on. Sitten tarvitaan valitettavasti joku muu tekemään työ, olipa se sitten ystävä, tuttu, sukulainen tai joku muu. Tontinomistajalla on määrätynlaiset oikeudet ja velvollisuudet", sanoo Suomi.

Pekkanen kertoo äitinsä olevan sisukas pohjalainen. Luonto ei anna usein periksi odottaa poikien tulevan apuun, vaikka urakka olisi välillä kohtuutonkin.

Vaan mikä logiikka lienee lainsäätäjällä ollut mielessä siinä, että lumia on sallittua työntää yhteen suuntaan eli omataloasukkaan tontille mutta ei toisinpäin?

Suomi huomauttaa, että varsin usein juuri näin tehdään.

"Harvapa tuota aurausvallia omalle tontilleen kuljettaa, vaan kyllähän se siirretään omalta maalta yleensä sinne penkkaan valtion tien reunaan."

Kaiken kaikkiaan Suomi summaa, että valtaosa ihmisistä suhtautuu ymmärtävästi lumiauran aiheuttamaan lisävaivaan ja hoitaa säntillisesti oman liittymänsä puhtaaksi.

"Kääntäisinkin asian niin, että jos tämä on elämässä suurin pulma, niin onneksi ongelmat eivät sitten ole järin suuria."

Hänen mukaansa aurausvallia enemmän palautetta annetaan hitaaksi koetusta aurauksesta ja puutteellisesta liukkauden torjunnasta sekä tien epätasaisuudesta, polanteista ja vesiurista.

"Kun lunta tulee kunnolla, kaikki aurat joudutaan laittamaan yhtä aikaa liikkeelle. Siksi teiden kunnostus voi kestää monien mielestä liian kauan. Jokaisessa vuodenajassa on kuitenkin omat haasteensa tienhoidon kannalta, kuten esimerkiksi sateisina kesinä sorateiden kunto."