Tässä kesäkohteessa alkuperäinen omistaja olisi häätänyt tirkistelijät hornan tuuttiin

Alpo Jaakolan patsaspuistossa on yli 50 taideteosta ja rakennusta. 

Puiston hoidossa joudutaan tasapainoilemaan sen kanssa, kuinka paljon kasvien annetaan levitä ja kuinka paljon siivotaan, Markku Haanpää kertoo. 

Tässä päärakennuksessa Jaakola teki maalaustöitä. Seinissä ja huonekaluissa näkyvät taiteilijan kädenjäljet. Veistosateljeena hänellä oli entinen ruumishuone. 

Ysitieltä Loimaan kohdalta on helppoa piipahtaa kuvataiteilija ja taidemaalari Alpo Jaakolan (1929–1997) patsaspuistoon. Ja samanaikaisesti ristiriitaista; taiteilija vihasi autoja, valtatietä ja hänen taiteestaan kiinnostuneita ohikulkijoita.

Nykyään turistit toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi patsaspuistoon, joka oli monen vuosikymmenen ajan Jaakolan koti ja pihapiiri.

Eläessään taiteilija koetti pitää tunkeilijat loitolla. Hän rakensi aitoja ja ripusti kieltokylttejä.

Ysitie oli myös syy siihen, että Jaakola muutti vuonna 1979 pois nykyisestä patsaspuistosta Karhulan kylästä.

"Tie kunnostettiin ja liikenne lisääntyi. Alpo oli luonteeltaan erakkohenkinen. Tie oli hänelle vähän liikaa", kertoo puistonvetäjä ja kuvataiteilija Markku Haanpää.

Jaakola muutti entiseen kansakouluun Loimaan Torkkalan kylään ja rakensi sinne ateljeekodin.

Entinen koti Karhulassa taideteoksineen jäi asumattomaksi, kunnes vuonna 1992 taiteilija saatiin suostuteltua avaamaan entinen koti kokeilumielessä yleisölle. Päätös oli hänelle vaikea.

"Hän oli tehnyt paikan itselleen", Haanpää sanoo.

Ilmeisesti ajatus siitä, että joku huolehtisi teoksista, herätti Jaakolassa vastakaikua. Patsaspuisto avattiin vierailijoille virallisesti vuonna 1993. Siitä lähtien yleisö on päässyt ihmettelemään Jaakolan huomiota herättäviä luomuksia.

Patsaat ja rakennukset istuvat luontevasti puustoiseen ympäristöön, mutta alkuvaiheessa 1950-luvulla ihmetys on varmasti ollut melkoinen.

"Alpo osti alueen veljeltään ja tämä on ollut viljapelto. Alpo on istuttanut tänne puuston", Haanpää kertoo.

"Monumentaaliset teokset näkyivät tielle, ja ne kiinnostivat ohikulkijoita. Ihmisiä oli välillä ruuhkaksi asti."

Haanpään mukaan Jaakola oli uuttera ahertaja.

"Öisin hän maalasi, meni aamulla muutamaksi tunniksi nukkumaan ja teki päivät veistoa."

Taiteilijan mielestä työt piti tehdä omin käsin, joten hän on muuan muassa kaivanut alueelle useita kaivoja lapiolla.

Ulkona sijaitsevat taideteokset aiheuttavat hieman päänvaivaa puistoa ylläpitävälle Loimaan kaupungille.

"Jaakola rakasti luontoa. Hänen ajatuksenaan oli, että luonto saa tulla ja peittää."

Patsaspuiston hoidossa joudutaankin tasapainoilemaan sen kanssa, kuinka paljon esimerkiksi leviävää sammalta siivotaan pois.

"Täällä ympäristössä on vaikka kuinka paljon Alpon töitä sammaloituneina."

Jaakolan tontille siirtämät rakennukset ovat myös yhdenlaisia nähtävyyksiä. Esimerkiksi patsaspuiston kahvila sijaitsee taiteilijan veistosateljeessa. Rakennus on entinen ruumishuone, jonka hirsissä näkyvät kirjaimellisesti entisen asukkaan kädenjäljet.

Alpo Jaakolan patsaspuisto, Aura-Pirkkatie 84, 32200 Loimaa. Avoinna ti–su klo 11–18. Pääsymaksu 3 euroa, eläkeläiset ja opiskelijat 2 euroa, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.