Opiskelijan kannattaa nyt asua yksin – yhteisen ruokakunnan käsite hämmentää

Opiskelijoille maksetaan tukea neljän eri kuntaryhmän mukaisesti. Helsingissä asuva opiskelija saa eniten tukea, maakunnissa asuvat puolestaan vähemmän. Helsingissä opiskelevat Teemu Laulumaa (vasemmalla) ja Anttu Suhonen solmivat erlliset vuokrasopimukset uudistuksen takia. Kuva: Kimmo Haimi

Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuun alussa. Samalla osa opiskelijoista menetti kokonaan asumistukensa.

Samassa asunnossa yhteisellä sopimuksella asuvien kaikkien opiskelijoiden yhteenlasketut tulot vaikuttavat asumistuen määrään. Jos asukkailla on yhteinen vuokrasopimus, heidät lasketaan samaan ruokakuntaan.

”Jos vuokrasopimus on yhteinen, niin silloin kaikkien tulot vaikuttavat tukeen. Jos yksi tienaa vähän enemmän tai edes kohtuullisesti, niin tuki saattaa mennä kaikilta asukkailta”, Kelan lakimies Mikko Horko aloittaa.

Lähtökohtaisesti yhteisen asunnon asukkaat lasketaan samaan ruokakuntaan. Horkon mukaan asunnossa voi olla erillinen ruokakunta, jos asukkaat ovat tehneet erilliset vuokrasopimukset.

Heillä ei kuitenkaan saa olla yhteisvastuulauseketta vuokran maksusta, sopimusta jonka mukaan vuokralaiset ovat yhdessä vastuussa vuokranmaksusta.

Toinen vaihtoehto luokitella asukkaat eri ruokakuntaan on, että yksi asettuu päävuokralaiseksi, jolloin muista tulee alivuokralaisia.

”Näitä poikkeuksia ei kuitenkaan sovelleta, jos kyseessä on lähisukulainen tai avio- tai avopuoliso. Jos he asuvat yhdessä, he ovat aina samaa ruokakuntaa.”

Saman ruokakunnan käsite asetti Teemu Laulumaan hankalaan tilanteeseen asuintoveriensa kanssa. Helsingissä opiskeleva Laulumaa ja hänen kanssaan asuva Anttu Suhonen päätyivät solmimaan erilliset vuokrasopimukset. Molemmat opiskelevat toista vuotta tieto- ja viestintätekniikkaa ammattikorkeakoulu Metropoliassa.

Laulumaa kertoo, että yhteinen asumistuki olisi ollut pienempi kuin molemmille erikseen maksettava. Hän sanoo, että uudistus oli ainoa syy erillisten vuokrasopimusten solmimiselle.

”Emme olisi muuten päätyneet tähän ratkaisuun. Vuokrasopimusten muuttaminen oli melko ruljanssi”, Laulumaa toteaa.

Hänen mielestään yhteisasuminen pysyy muutoksesta huolimatta hyvänä ratkaisuna.

”Voin suositella sitä muillekin”, hän summaa.

Asumistukimuutoksen on arveltu lisäävän yksiöiden suosiota opiskelijoiden keskuudessa. Tämä johtuu siitä, että opiskelija saa enemmän tukea yksinasumiseen.

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtajan Timo Metsolan mukaan paras ratkaisu olisi ohjata opiskelijoita asumaan edullisemmissa yhteisasunnoissa.

”Kimppa-asuminen on nyt monimutkaista, vaikeampaa ja monissa tapauksissa kalliimpaa. Muutos ohjaa asumaan yksiössä niitäkin, jotka voisivat asua kimppa-asunnoissa.”

Metsola arvioi, että opiskelijoiden yhteiskäyttöön vuokrattavia asuntoja on vuokrattu tänä vuonna noin puolet vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

”Olemme tänä kesänä nähneet, että kimppa-asunnoista on selvästi vähemmän kysyntää ja pienten asuntojen kysyntä on lisääntynyt entisestään.”

Kelan lakimies Horko kertoo, että jo lain valmistelussa tiedostettiin muutoksen aiheuttavan ongelmia yhdessä asuville.

Hänen mukaansa muutos asettaa opiskelijat tasa-arvoisempaan asemaan muiden pienituloisten kanssa. Eläkeläiset ovat ainoa ryhmä, joka ei ole yleisen asumistuen piirissä.

”Ne, joilla on pienet tulot suhteessa asumismenoihin, saavat enemmän tukea. Se toteutuukin aika hyvin. Suurimmalla osalla opiskelijoista tuen määrä nousee, erityisesti yksin asu­villa. Lisäksi tuki muuttuu ympärivuotiseksi.”

Näin kävi Helsingin Viikissä kotieläintieteitä opiskelevalle Emmi Heikkiselle. Hänen asumistukensa kaksinkertaistui noin 200 eurosta yli 400 euroon. Uudistuksen voittajiin kuuluva Heikkinen sanoo, että järjestelmän uudistuminen oli hänelle iloinen yllätys.

Heikkinen kertoo, että hänen tuttavapiiriinsä kuuluu joitakin pariskuntia, joista toinen opiskelee ja toinen käy töissä. Tällaisessa tapauksessa tuen määrä vähenee. Heikkinen kertoo, että hän ei itse harkitse vastaisuudessa kimppa-asumisen vaihtoehtoa.

”En pidä sitä kannattavana”, hän sanoo.

Yksi vaihtoehto tilanteen ratkaisemiseksi olisi muuttaa ruokakunnan määritelmää. Vuokraturvan Metsola toivoo, että Kela muuttaisi määritelmää pikaisesti.

Kela maksoi asumistukea 1,9 miljardia euroa vuonna 2016. Muutoksen myötä asumistukea maksetaan tänä vuonna vieläkin enemmän.

Ruokakuntakäsitteen muuttaminen ei tarkoita, että tukea maksettaisiin vähemmän. ”Edelleenkin maksettaisiin enemmän tukea kuin ennen muutosta, mutta silloin poistuisi pakottaminen pois kimppakämpistä”, Metsola kertoo.

Kelan Horko ei kuitenkaan koe, että ruokakunnan käsite olisi kokonaan vanhentunut. ”Perheen yhteinen asumistuki on luonnollinen valinta. Tällä asumistuella ei korvata kaikkea elämistä, vaan nimenomaan yhteisen asunnon menoja.”