Seuramatkat ovat vieneet suomalaisia aina vain kauemmas etelään – puoli vuosisataa sitten moni körötteli Välimerelle vielä bussilla

Etelänmatkailun voi sanoa alkaneen Suomessa sotien jälkeen, mutta etenkin alkuvuosikymmeninä Välimeren rannoille matkattiin usein linja-autoilla. Suomalaisten etelään lennättämisessä kunnostautui 1960–1970-luvuilla Keihäsmatkat, jonka toimitusjohtaja Kalevi Keihänen tunnettiin värikkäänä persoonallisuutena. Vuonna 2020 Keihäsmatkoista ilmestyi myös samanniminen tv-sarja. Kuva: Museoviraston kuvat: Matti Poutvaara, Lars "Lasse" Eriksson (Birger) / Yleisetnografinen kuvakokoelma, Suomen Lähetysseura ry:n kuvakokoelma, Markku Lepola / Kansatieteen kuvakokoelma

Suomalaisten etelänmatkailun historia linkittyy vahvasti matkatoimistojen syntyyn ja seuramatkoihin, kertoo matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta.

Etelänloma on Suomessa käsite, jolla tarkoitetaan matkailua lämpimämpään ja aurinkoisempaan maahan. Organisoitu, etelään suuntautunut ulkomaanmatkailu alkoi vasta toisen maailmansodan jälkeen, mutta jälleenrakennustöissä ponnistelevassa maassa matkailu oli harvojen herkkua.

”Nekin, jotka lähtivät seuramatkalle etelään, eivät välttämättä taittaneet matkaa lentokoneella. Bussimatkailu säilytti asemansa 1980-luvulle asti”, Saarinen kertoo.

Kun lähtee bussimatkalle Välimerelle, matkoihin menee päivätolkulla aikaa kumpaankin suuntaan. Saarinen huomauttaa, että ajatus lyhyestä pyrähdyksestä ulkomaille on suhteellisen tuore, sillä suomalaisten ulkomaanmatkailussa pitkät viikonloput yleistyivät vasta 1990-luvulla. Sitä ennen matkailu oli lähtökohtaisesti aikaavievää puuhaa.

Suomalaisten etelään lennättämisessä kunnostautui 1960–1970-luvuilla Keihäsmatkat, jonka karvahattuinen toimitusjohtaja Kalevi Keihänen tunnettiin värikkäänä persoonallisuutena. Vuonna 2020 Keihäsmatkoista ilmestyi myös samanniminen tv-sarja.

Saarinen huomauttaa, että Keihäsmatkat muutti suomalaisten ulkomaanmatkailutottumuksia merkittävästi, sillä aiemmin lentokone oli ollut fiini paikka, jonne mentiin puku päällä.

”Keihäsmatkat loi sellaisia seuramatkoja, jotka olivat mahdollisia kaikelle kansalle. 1960-luvulla Kanariansaaret ja erityisesti Las Palmas tulivat suomalaisten matkailukartalle, eikä Kanaria ole poistunut kartalta sen jälkeen.”

Suomalaiset matkailivat Kanariansaarten lisäksi myös manner-Espanjassa, mutta 1980-luvulla suomalaiset löysivät manner-Euroopasta uuden kesämatkailukohteen, nimittäin Kreikan. Rodoksesta ja Kanariasta muodostui vahva kaksikko, joista ensimmäiseen suunnattiin kesäaikaan ja jälkimmäiseen talvella.

1980-luku oli vielä matkatoimistojen kulta-aikaa, mutta 1990-luvulta alkaen verkko on vallannut jatkuvasti enemmän alaa matkatoimistoilta. 1990-luvulla suomalaiset myös löysivät uusia suosikkikohteita Turkin ja Pohjois-Afrikan maiden rannoilta.

Saarinen muistuttaa, että kun puhutaan suomalaisten uusista aurinkolomakohteista, pitää muistaa, että uudet kohteet ovat tulleet aina vanhojen rinnalle. Yksinkertaistetusti tämä tarkoittaa, että suomalaiset löysivät tiensä Kanarialle, minkä jälkeen Kanarian rinnalle tuli Rodos, minkä jälkeen Kanarian ja Rodoksen rinnalle tuli Alanya ja niin edelleen.

Eksoottiset kaukomatkakohteet olivat pienissä määrin alkaneet nostaa päätään jo 1980-luvulla, mutta varsinaisesti maailma avartui 2000-luvulla. Suomalaiset löysivät tiensä esimerkiksi Karibialle ja Brasiliaan ja erityisesti Etelä-Aasiaan. Monella onkin edelleen muistissa Intian valtameren maanjäristys ja tsunami vuoden 2004 tapaninpäivänä. Thaimaassa ja Sri Lankassa menehtyi yhteensä 179 suomalaista, eli kyseessä on tuhoisin suomalaisia rauhan aikana kohdannut onnettomuus.

Koronaa edeltävinä vuosina etenkin suomalaisten kesäajan etelänlomailussa oli havaittavissa muutosta, Saarinen kertoo. 2010-luvulla esimerkiksi Kreikan suosio kesämatkailukohteena alkoi laskea.

”Ilmastonmuutokset kuumentamat Kreikan kesät alkoivat olla liian tukalia etenkin lapsiperheille. Kesämatkailu alkoi siirtyä Välimereltä Itämerelle, erityisesti Baltiaan.”

Lue myös:

Maaseudun ja luontokohteiden turvallisuus voi olla uusi valtti koronanjälkeisessä matkailussa – ”Menee todennäköisesti kauan, ennen kuin etelän rannoille ahtaudutaan entiseen malliin”