Ahvenanmaalla riittää aseita ja puolustustahtoa, mutta yksi asia puuttuu

Kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne on voimistanut ahvenanmaalaisten maanpuolustustahtoa. Kuva: Sanne Katainen

Uutiset|Turvallisuus

24.4.202606:00

Kolumni

Jussi Orell

Hufvudstadsbladet-lehti julkaisi huhtikuun alussa uutisen, joka olisi ansainnut nähtyä isomman jatkokeskustelun. Lehden teettämän mielipidetiedustelun mukaan suurin osa ahvenanmaalaisista olisi tositilanteessa valmis puolustamaan aluettaan aseellisesti.

Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta on valmis tarttumaan aseeseen. Miesten puolustustahto on kasvanut naisia selvemmin.

Vankassa puolustushalussa ei näinä levottomina aikoina ole sinänsä mitään ihmeellistä. Merkittävän kyselyn tuloksesta tekee se, että Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue.

Puolustusvoimilla ei ole siellä jatkuvaa läsnäoloa saati sotilaskoulutusta. Demilitarisoinnilla on pitkät juuret ja se vahvistettiin laajan itsehallinnon rinnalla vuonna 1921, jolloin Ahvenanmaa jyvitettiin Kansainliiton päätöksellä Suomelle Ruotsin sijaan.

Turvallisuuden ylläpito Ahvenanmaalla on rauhan aikana poliisin ja Rajavartiolaitoksen vastuulla.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Puolustusvoimilla olisi tarkat suunnitelmat strategisesti keskeiselle alueelle siltä varalta, että tilanne perkelöityisi ukrainalaisten droonien harhautumista vakavammaksi.

Ahvenanmaan miehet on vapautettu aseellisesta palveluksesta. Vapaaehtoisen palveluksen heistä suorittaa vuosittain muutamasta reiluun kymmeneen mieheen.

Aseita saarilla sen sijaan riittää. HBL:n mukaan ahvenanmaalaisilla on 16 000 rekisteröityä asetta, mikä on melkoinen määrä noin 30 000 asukkaan alueella. Reserviläistaustaisia henkilöitä saarilla arvioidaan olevan reilut tuhat.

Mahdollisuuksia osaamisen ylläpitoon heillä on vähän, sillä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestäminen on kiellettyä.

Ulkopolitiikkaa johtaa Suomessa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Yle kysyi ehdokkailta 2024 presidentinvaaleissa, pitäisikö Suomen sijoittaa sotilaita Ahvenanmaalle. Sijoittamista kannattivat Jussi Halla-aho (ps.), Harry Harkimo (liik.) ja valitsijayhdistyksen Mika Aaltola.

Vastaan olivat Sari Essayah (kd.), Pekka Haavisto (vihr.), Olli Rehn (kesk.), Jutta Urpilainen (sd.) ja Li Andersson (vas.). Valituksi tullut kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb ei kertonut kantaansa.

Stubb on sittemmin todennut, ettei alueen juridista asemaa ole tarvetta purkaa. Stubb kertoi vierailullaan Maarianhaminassa elokuussa 2024 nukkuvansa yönsä hyvin tutustuttuaan Puolustusvoimien ylipäällikkönä alueen turvallisuussuunnitelmiin.

Vaikka keskustelu Ahvenanmaan sotilaallisen erityisaseman purkamisesta ei juuri nyt käy kuumana, sitä ei pidä haudata.

Puolustusvalmiuden ylläpito voisi olla helpompaa ilman rusinat pullasta -mallia, jossa yhdellä maakunnalla on oikeuksia vailla velvollisuuksia.

Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja