Kirja-arvio: Uusi ruotsalaisdekkari toistaa esikuviaan, mutta onnistuu silti yllättämään lukijan

Tätä esikoisdekkaria lukiessaan ei voi välttyä ajatukselta, että on lukenut kaiken jo aikaisemmin. Niin monet Lina Bengtsdotterin kirjan juonenkäänteet ovat tuttuja muista ruotsalaisista rikos­romaaneista.´

Poliisi Charlie Lager, nimestään huolimatta nuori nainen, lähetetään pieneen Gull­spångin kuntaan selvittämään 17-vuotiaan Annabellen katoamista. Charlie ei uskalla tunnustaa pomolleen, että ei haluaisi ottaa tehtävää vastaan, sillä paikkaan liittyy tuskallisia muistoja. Hän on muuttanut kunnasta pois teini-ikäisenä eikä ole sen jälkeen palannut sinne kertaakaan.

Viinaa virtaa ja masennuslääkkeitä kuluu, kun tapahtumat lähtevät rullaamaan.

Mahdollista kirjasarjan jatkoa ajatellen Charlien menneisyyden verho avautuu jopa yllättävän nopeasti – ehkä kirjoittajalla on mielessään jo muita traumoja, joiden kanssa Charlie voi kipuilla seuraavissa osissa.

Kustantaja kirjoittaa dekkarin tekevän kunniaa Martin Beckille ja Kurt Wallanderille. Itselleni päähenkilö tuo ensisijaisesti mieleen menneisyytensä kanssa kipuilevan rikostoimittaja Annika Bengtzonin ja heti seuraavaksi kotiseudulleen Kiirunaan palaavan asianajaja Rebecka Martinssonin.

Annabelle on kirjoitettu aivan yhtä mukaansatempaavasti kuin esikuvansakin. Kirjan haluaa lukea yhdeltä istumalta alusta loppuun.

Juuri kun lukija on vakuuttumassa, että juoni oli ennalta-arvattava ja syyllinen kirjailijan hämäysyrityksistä huolimatta selvillä, käy ilmi, että kirjailija oli lukijaa fiksumpi. Tälläkin kertaa.