Miss Suomi valitaan sunnuntaina – muistatko seuraavat menestykset ja kompastelut?

Vuoden 1959 Miss Suomi Tarja Nurmi (keskellä) sai pitää kauneuskuningattaren kruunun kahden vuoden ajan, kun vuoden 1960 kisoissa tuomaristo ei löytänyt mielestään riittävän kaunista naista uudeksi Miss Suomeksi. Kuva: Monifoto Oy, Helsingin kaupunginmuseo

Missikisat ovat käyneet suomalaisille rakkaiksi viimeistään kansainvälisen menestyksen myötä.

Loistokkaista hetkistä huolimatta kisoista pitkäikäisin ja tunnetuin, Miss Suomi, ei ole aina sujunut sujuvasti. Ensimmäinen missi Ragnhild Nyholm kruunattiin 1931, mutta kisoista ei enää löydy luotettavia tietoja.

Sen sijaan tittelin kolmas haltija, Ester Toivonen (Miss Suomi 1933), viimeistään vakiinnutti missikisat Suomeen. Toivonen nimittäin valittiin ensimmäisenä suomalaisena Miss Euroopaksi.

Voitto oli suomalaisille symbolisesti tärkeä. Nuori tasavalta oli alkanut valita kauneuskuningattaria hyveellisiksi esikuviksi valtion nuorille naisille, mutta rotuhygienian kyllästyttämänä aikana missikisojen oli tarkoitus myös osoittaa, etteivät suomalaiset olleet mongoleja vaan eurooppalaisia.

Suomalainen valittiin Miss Euroopaksi vielä kahdesti 1930-luvun lopulla ja kolmesti myöhempinä vuosikymmeninä.

Sotavuosien aikana Miss Suomea ei valittu – tämän takia missi valitaan tänä vuonna vasta 80. kerran, vaikka kisoja on järjestetty 1930-luvun alusta saakka.

Sotienjälkeinen niukkuus ja vaatimattomuus löivät leimansa myös missikisoihin. Terttu Nyman ja Hilkka Ruuska valittiin kumpikin Miss Suomeksi kahden vuoden ajaksi (1948–1949 ja 1950–1951)

Miss Suomi on voinut jäädä kruunaamatta myös eriskummallisimmista syistä. Vuoden 1960 kilpailu järjestettiin normaalisti, mutta tuomaristo piti kisan tasoa liian heikkona. Illan voittaja Heli Heiskala kruunattiin kisan järjestyspaikan mukaan ”Miss Messuhalliksi”, ja edellisvuoden kaunein Tarja Nurmi sai pitää Miss Suomen kruunun.

Vuonna 2011 koettiin harvinainen hetki, kun Miss Suomi ensimmäistä ja toistaiseksi ainoaa kertaa luopui kruunustaan kesken missivuoden. Pia Pakarinen vetosi missiorganisaatiolta saamansa tuen puutteellisuuteen. Uudeksi missiksi kruunattiin ensimmäinen perintöprinsessa Sara Sieppi.

Arvostettuja missikisoja on mahtunut maahan toinenkin, nimittäin Suomen Neito -kilpailu. Vaihtoehtoinen kilpailu perustettiin 1952, kun aikakauslehti Seura halusi parantaa suomalaisten missikisojen tasoa. Arvonimen ensimmäisestä voittajasta Armi Kuuselasta tuli myös maailman ensimmäinen Miss Universum.

Suomalainen on valittu maailman kauneimmaksi toisenkin kerran, kun Anne Pohtamo voitti kisan 1975.

Molemmat onnistumiset ovat olleet omiaan kohottamaan suomalaisten itsetuntoa. Kyseiset voitot sattuivat vuosiin, jolloin Suomi oli valmiiksi kansainvälisessä valokeilassa ja itsetuntonsa huipulla: ensin Helsingin kesäolympialaisten ja sitten ETY-kokouksen vuoksi.

Edellisen kerran suomalaiset ovat menestyneet Miss Universum -kisoissa 1996, kun saman vuoden Miss Suomi Lola Odusoga valittiin kilpailun toiseksi perintöprinsessaksi.

Lähteenä käytetty Nina af Enehjelmin teosta Missit – suomalaisen missi-instituution historiaa vuoteen 1969 ja Timo T.A. Mikkosen teosta Suomen kauneimmat – missivuodet 1931–2000.