Kauko Röyhkä harkitsi kääntymistä uskovaiseksi: "Tajusin, että haluan olla itsekäs, haluan bailata ja haluan soittaa rock and rollia"
Muusikko-kirjailija osallistui nuorena miehenä Aikapommiin. Sitä on sanottu maailman ensimmäiseksi Big Brotherin kaltaiseksi tositelevisio-ohjelmaksi.
Kauko Röyhkä häpesi osallistumistaan Aikapommi-ohjelmasarjaan, jonka ensiesitys nähtiin Yleisradion TV1-kanavalla vuonna 1983. Kuva: Sanne KatainenSuosittu Big Brother -ohjelma teki syksyllä paluun Suomen televisioon viiden vuoden tauon jälkeen. Kauko Röyhkä inhoaa kaikenlaista tositelevisiota, mutta vuonna 1981 hän oli mukana Ylellä esitetyssä kuusiosaisessa Aikapommi-ohjelmassa.
Aikapommia on sanottu maailman ensimmäiseksi Big Brotherin kaltaiseksi tositelevisio-ohjelmaksi. Kymmenen julkisuudesta tuttua ihmistä vietti kolme päivää suljetussa tilassa ja tv-kamerat tallensivat heidän keskustelunsa ja käyttäytymisensä.
”Häpesin osallistumistani Aikapommiin, kun sitä aikanaan tehtiin. Myöhemmin olen kuullut, että ohjelma on jotenkin merkittävä ja olen alkanut hyväksyä asian. En ole katsonut sitä vielä uudestaan”, Röyhkä sanoo.
Ohjelman vetäjänä toimi psykologi Pehr Charpentier. Röyhkän lisäksi kamerat seurasivat Aikapommissa esimerkiksi rouva Pirkko Liinamaata, professori Antti Eskolaa, missi Riitta Väisästä, toimittaja Maarit Tyrkköä ja runoilija Arja Tiaista.
Röyhkä ihaili Tampereen yliopiston ”punaista professoria” Antti Eskolaa, joka uskalsi kapinoida ohjelmassa ryhmäleikkejä vastaan. Peruskriittisenä vasemmistolaisena Eskola ei hyväksynyt kaupallista meininkiä. Omaan rooliinsa ohjelmassa Röyhkä oli tyytymätön.
”Olin vielä silloin tynnyrissä kasvanut kokematon oululaispoika ja häkellyin kaikista julkisuuden ihmisistä.”
Hän muistaa, kuinka fyysisesti riski Eskola tiputti nyrkkeilysäkin katosta Aikapommin kuvauksissa.
”Mietin, että hitto mikä sonni. Tapasin Eskolan myöhemmin pari kertaa ja hänestä oli tullut hyvin henkistynyt papparainen. Olisin halunnut säilyttää ensimmäisen muistikuvan miehestä, vaikka uskovaisuudessa ei ole toki mitään vikaa.”
Röyhkällä oli Oulussa muutamia seurakuntanuoriin kuuluneita kavereita, joiden kanssa hän kävi syvällisiä keskusteluita. Pentti Saarikosken kääntämä Matteuksen evankeliumi teki nuorukaiseen ison vaikutuksen.
”Harkitsin kääntymistä uskovaiseksi, mutta minussa oli raivoa, joka kavereiltani puuttui. Tajusin, että haluan olla itsekäs, haluan bailata ja haluan soittaa rock and rollia.”
1990-luvulla Kauko Röyhkä leimattiin saatananpalvojaksi juorulehdissä ja Hyvät, pahat ja rumat -ohjelmassa. Alitajuntaan meneminen ja oudot psykedeeliset kokemukset kiehtoivat rock-muusikkoa.
”Olin kiinnostunut silloin okkultistisista jutusta, en niinkään saatananpalvonnasta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
