68-vuotias erakko suhtautuu asioihin lempeästi mutta kiivastuu, kun puhe kääntyy kulutuskeskeiseen elämäntapaan. "Koko rahataloutta minä vastustan. Meidän pitäisi perustaa vaihtotalous ja toisiamme auttaa." Kuva: Petteri Kivimäki
Video: Saarijärven erakko sai tarpeekseen kulutusyhteiskunnasta – "Väestön keskittämisessä kaupunkeihin ei ole mitään järkeä"
Horn on kirjoittanut aiemmin kirjat Ekoeroottinen vallankumous (1998) ja Neljän dollarin päivä (2007.) Nyt työn alla on laaja teos Neljännen milleniumin elämäntapa. Kuva: Petteri KivimäkiMutkainen tie katoaa asfalttitieltä metsän siimekseen.
Tie muuttuu mutkittelevaksi poluksi, jonka päässä on ikipuiden saartama pieni punainen mummonmökki.
Marketta Horn, miksi muutit tänne Saarijärven korpimetsään?
"Mä olen siinä iässä, että saan jo itse päättää mitä teen. Minulla ei ole enää sellaisia velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, joten teen sitä, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta seuraavia sukupolviakin ajatellen", 68-vuotias nainen sanoo.
Horn on paluumuuttaja keskisuomalaiseen Saarijärven kuntaan, jossa hän vuosikymmeniä sitten lapsena asui ja kävi koulua.
"Tällaista paikkaa olin pitkään etsinyt, missä olisi metsä, mitä ei ole yhtään raiskailtu ja mökki siinä keskellä", Horn toteaa.
Hornin mummonmökki sijaitsee Pentti Linkolan luonnonperintösäätiön metsäpalstalla. Säätiö ostaa vanhoja metsiä suojelukohteiksi.
"Harvoin niissä on mitään mökkiä, mutta näin oli Saarijärvellä onnellinen tilanne", Horn kertoo.
Hornin elämä oli ennen hyvin erilaista. Hän oli Keski-Euroopassa asuva seurapiirirouva, jonka aviomies oli pankkiiri.
"Opiskelin Neuvostoliiton ulkopolitiikkaa ensin Yhdysvalloissa ja sen jälkeen tein opintoja niin Berliinissä kuin Leningradissakin."
Pariskunta asui hetken Helsingissä, jossa Hornin kolme lasta syntyivät.
"Sitten palattiin Keski-Eurooppaan asumaan. Siihen elämänvaiheeseen liittyi aika paljon materialismia. Oli lomareissuja Ranskan rannikolle mersulla ja sen sellaista”, Horn kertoo.
Myöhemmin Hornin elämän suuntaa on keskeisesti määrittänyt ympäristöherääminen. Sen Horn kertoo kokeneensa 1980-luvun alussa, jolloin hän asui Luxemburgissa.
”Silloin Saksaan perustettiin vihreä puolue. Luin tarkasti varmaankin melkein kaiken aiheeseen liittyvän kirjallisuuden, ja se muokkasi voimakkaasti omaa maailmankuvaani.”
Keski-Euroopassa vietettyjen vuosien jälkeen ekologisen elämäntavan kannattajaksi kääntynyt Horn muutti takaisin Suomeen.
1980-luvun lopulla Horn lähti Espoossa mukaan vastikään perustetun vihreiden toimintaan.
”Noina vuosina työskentelin Suomen Akatemian tutkijana ja tein väitöskirjaa Helsingin yliopistoon. Kuntapolitiikassa olin mukana kaikkiaan 12 vuotta”, Horn kertoo.
Mä en vaan jaksa esimerkiksi vesivessoja enää yhtään!
1990-luvulle tultaessa edellisellä vuosikymmenellä puhjennut ympäristöajattelu sai entistä suuremman roolin Hornin elämässä.
”Tultiin siihen tulokseen silloisen mieheni kanssa, että myydään omakotitalo Espoossa ja pannaan rahat puoliksi, kun vanhin lapsi valmistuu ylioppilaaksi.”
Horn jätti Espoon, jonka kunnallispolitiikkaan hän oli turhautunut.
”Silloin 1996 olin mukana perustamassa ekologista yhteisöä Ähtäriin. Yhteisöön lähti mukaan joukko nuoria innokkaita ihmisiä, mutta hanke oli alusta asti ongelmissa kaikenlaisen byrokratian kanssa ja 2000-luvun alussa kaatui kokonaan”, Horn tuhahtaa.
”Työvoimatoimisto alkoi jahdata niitä ihmisiä, jotka sinne tulivat, ja äkkiä niille tuli lähtö töihin jonnekin. Suomen valtio teki ekoyhteisön olemassaolosta mahdotonta.”
Kun Ähtärin ekokommuuni kuopattiin, karisti Horn jälleen Suomen tomut jaloistaan.
”Lähdin 2003 maailmanmatkalle Intiaan, Aasiaan ja Australiaan.”
Horn tutustui idän kulttuureihin ja omaksui ajatteluunsa elementtejä muun muassa buddhalaisesta filosofiasta.
”Olin asunnottomana varmaan yhteensä seitsemän vuotta. Suomeen palattuani aloin etsiä rauhallista paikkaa luonnon helmasta, jonne voisin asettua”, hän sanoo.
Mörkökorvessa Pentti Linkolan ekologiselle julistukselle altistuu jokaisella vessareissulla. Kuva: Petteri KivimäkiKorpimetsään muuton taustalla vaikuttavat pohjimmiltaan maailmankatsomukselliset syyt, Saarijärven erakko vahvistaa.
Horn kertoo saaneensa tarpeekseen kulutusyhteiskunnasta sekä länsimaisen elämäntavan mukavuuksista.
"Mä en vaan jaksa esimerkiksi vesivessoja enää yhtään!"
Hornia tympii myös mainonta ja shoppailukulttuuri.
"Siinä ei vain ole mitään järkeä sellaisessa ostamisessa. Koko rahataloutta minä vastustan. Meidän pitäisi perustaa vaihtotalous ja toisiamme auttaa."
Erakko vastustaa myös väestön keskittämistä suuriin kasvukeskuksiin.
"Voi kysellä, että onko siinä mitään järkeä? Miten lapset voivat kasvaa siellä asfaltin päällä ja vankikopeissa, jos ne on vain pieniä 16 neliön kämppiä? Sehän on tietysti maailman paras kuluttaja... Jos minäkin olisin Helsingin pormestari, niin koettaisin saada ihmiset näihin pieniin kämppiin ja sitten kadulle ostamaan, ostamaan ja ostamaan", Horn pyörittelee.
Saarijärven Lannevedellä sijaitseva Mörkökorpi on Pentti Linkolan luonnonperintösäätiön suojelema metsäkohde. Kuva: Petteri KivimäkiMetsässä asumisessa iäkästä naista viehättää omavaraisuus ja turvallisuudentunne.
"Täällä on sataprosenttisen turvallista asua. Vesi tulee lähteestä, lämmityksen saan puista ja ruoka on kellarissa."
Nykyajan mukavuuksista Marketta Horn on sallinut itselleen veden ja sähkön.
"Ei täällä käy aika pitkäksi. Aina on jotain tekemistä ulkona tai sisällä. Ja sitten netissä on koko maailma. Ihmiskunta ei ole vielä edes tajunnut, paljonko maailma on muuttunut netin ansiosta."
Metsän siimeksessä valmistuu paraikaa uusi kirja, jossa pureudutaan ekologisesti kestävään elämäntapaan ja visioidaan tulevaa.
"Olen kirjoittanut sellaista kirjaa kuin Neljännen milleniumin elämäntapa. Pohdin kirjassani, miten voisimme elää tällä planeetalla vielä seuraavat tuhat vuotta."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
