Pukinkontista paljastuu tänäkin vuonna tuhansittain tätä joulun suosikkilahjaa – kyseessä on sosiaalinen ajanviete, joka ei vaadi ruudun tuijottelua

Lautapelien suosio ei laannu, ja yksi syy suosioon on siinä, että lautapelit eivät rasita silmiä samoin kuin ruudun tuijottelu. Kuva: Juho Leskinen

Jouluaatto on joka vuosi se päivä, jolloin suomalaisten kiinnostus lautapeleihin on huipussaan, kertoo Lautapeliseuran jäsenvastaava, Lautapeliopas.fi:n päätoimittaja Mikko Saari.

”Lautapelioppaan kävijämäärät kasvavat aina syksyn mittaan, ja jouluaatto näkyy piikkinä”, Saari kertoo.

Syy lautapelien kiinnostuspiikkiin on tietenkin pukinkontissa. Joka joulu suomalaiset kuorivat joulupaketeista tuhansia ja tuhansia lautapelejä, eikä lautapelien suosio näytä hiipumisen merkkejä.

Saari on kirjoittanut lauta- ja korttipeleistä viisi tietokirjaa, ja hänellä on muutama arvaus lautapelien jatkuvan suosion syistä.

Ensinnäkin uusia pelejä julkaistaan jatkuvasti, ja niitä on tarjolla kirjaimellisesti joka makuun pikkulasten ensipeleistä koko perheen klassikkopeleihin ja koko päivän kestäviin strategiapeleihin, joiden ohjekirja kävisi sivumääränsä puolesta romaanista.

Toinen syy on lautapelien analogisuudessa. Mitä enemmän ihmiset tuijottavat erilaisia ruutuja töissä ja opiskeluissa, sitä mukavammalta tuntuu katsella jotain, mikä ei rasita silmiä. Lautapelit ovat myös sosiaalinen ajanviete ja erinomainen tekosyy tavata ihmisiä.

”Modernin lautapeliharrastamisen voi sanoa alkaneen Suomessa 1990-luvun puolivälissä, jolloin pelien valikoima alkoi laajentua, ja harrastuksen suosio on kasvanut siitä asti. Pelaamisen suosiota ei ainakaan vähennä se, että ikänsä pelanneet henkilöt alkavat olla siinä iässä, että saavat perheenlisäystä”, Saari pohtii.

Lautapelien maailmankaikkeudessa on vuosikymmenestä toiseen tiettyjä kiintotähtiä, joiden suosio ei horju. Tähän kategoriaan voidaan laskea esimerkiksi Kimble ja Afrikan tähti.

”Monelle nämä klassikot ovat lautapelin synonyymi, sillä ne ovat tuttuja ja turvallisia, eikä uusien sääntöjen opetteluun uppoa aikaa.”

Uudemmista peleistä klassikkoasemaan voidaan Saaren mukaan nostaa esimerkiksi 2000-luvun alusta asti suosiota niittäneet Carcassone ja Menolippu.

Jotta pelistä voi tulla kestosuosikki, Saaren mukaan siihen vaaditaan muutamaa asiaa: peliä on oltava hyvin saatavilla suomeksi, sääntöjen on oltava yksinkertaiset ja hinnan korkeintaan muutamia kymppejä.

Vaikka yksi lautapelien suosion syystä onkin pelien pahvisessa muodossa, se ei tarkoita, että digitaalisuus olisi suljettu lautapeleistä kokonaan pois. Tarjolla on myös pelejä, joihin liittyy mobiilisovellus.

Sovellus voi esimerkiksi toimia pelinjohtajana, jolloin kaikki pelaajat voivat keskittyä pelaamiseen, tai sovellus voi arpoa uutta sisältöä, jolloin sama skenaario on mahdollista pelata monta kertaa uudella tavalla läpi.

Lautapelien ja tekniikan yhteensovittaminen ei sinänsä ole uusi juttu, Saari huomauttaa.

”VHS-aikakaudella oli lautapelejä, joihin liittyi VHS, mitä seurasivat vastaavat DVD-versiot.”

Koronapandemia on vaikuttanut kaiken muun ohella myös lautapelialaan. Saaren mukaan lautapelikaupat ovat tänä vuonna myyneet ennätysmäärät palapelejä, mutta vähintään kaksi pelaajaa vaativissa peleissä koronalla on kaksijakoiset vaikutukset.

Monet peliporukat ovat joutuneet olemaan tauolla, mutta toisaalta perhepiireissä on hyvinkin saatettu pelata enemmän kuin ennen.

Jos haluaa arvailla, millaisia lautapelejä suomalaiskodeissa saadaan tänä vuonna erityisen paljon lahjaksi, Saarella on omat veikkauksensa.

”Jo pari vuotta nosteessa ovat olleet Yatzyn tyyliset pelit, joissa täytetään kuponkia. Pukki tuo monelle varmasti myös pakohuonepelejä.

• Lautapelien historia juontaa juurensa vuosituhansien taakse. Senet-nimistä peliä pelattiin muinaisessa Egyptissä jo yli 5 000 vuotta sitten.
• Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista oli pelannut viimeksi kuluneen vuoden aikana lautapelejä, perinteisiä korttipelejä tai muita seurapelejä.
• Myydyin suomalainen lautapeli on Alias, jota on maailmanlaajuisesti myyty noin kuusi miljoonaa kappaletta.
• Tamperelaisessa Wivi Lönnin yhtenäiskoulussa voi opiskella valinnaisaineena lautapelejä.
• Lähteet: Aamulehti, Iltalehti, The New Yorker, Tilastokeskus