Ilmastonmuutos kiihdyttää pakolaisvirtaa
Viljelijä muokkaa peltoaan Malawissa, eteläisessä Afrikassa.Ilmastonmuutos kuivattaa viljelyalueita ja pakottaa nälänhätää kärsivät ihmiset liikkeelle. Miljoonat ovat paenneet kodeistaan. Lehtikuva/Gianluigi Guercia Kuva: Viestilehtien arkistoIlmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas nauttii lämpimästä syyspäivästä ylimmän kerroksen työhuoneessaan. Parvekkeen ovi on auki ja sisään käy pieni tuulenvire.
Vaikka kesä oli kylmähkö Suomessa, alkuvuosi on jälleen kerran ollut maapallon mittaushistorian lämpimin.
Tiedemiehet ovat pitkään puhuneet, että maapallon keskilämpötilan nousu pitäisi rajoittaa kahteen asteeseen.
Taalaksen mukaan tavoitteen toteutuminen on jo saattanut karata käsistä.
Hän pitää todennäköisempänä, että lämpötila nousee 3–4 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan.
”Ilmastonmuutos etenee joka tapauksessa seuraavat 50 vuotta. Tulemme kärsimään entistä enemmän sään ääri-ilmiöistä, kuten myrskyistä, tulvista, kuivuudesta ja helleaalloista, joista Keski-Euroopassa saatiin kesällä esimakua.”
Ilmastonmuutos etenee sellaisella vauhdilla, että Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on joutunut kuuden vuoden välein arvioimaan uuden ”pahimman mahdollisen päästöskenaarion”.
Kauhukuvista huolimatta fossiilisia luonnonvaroja kulutetaan kiihtyvällä tahdilla.
”Jos kaikki löydetyt liuskekaasu- ja öljyesiintymät otetaan käyttöön, olemme entistä huonommalla tiellä.”
Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen maksaisi nyt vuosittain 0,06 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta vuoteen 2100 asti.
Jos toimiin ei ryhdytä, kustannukset räjähtävät myöhemmin käsiin.
Rahaa tulee palamaan monikymmenkertaisesti luonnonkatastrofeihin ja pakolaisuuteen.
Pahimmassa tapauksessa vuosisadan vaihteessa maailmassa on jopa miljardi ilmastopakolaista. Siihen nähden nykyinen pakolaisvirta on vasta alkusoittoa.
Taalas muistuttaa, että Arabikevättä edelsi kuiva kausi, joka tuplasi ruuan hinnan.
Myös Syyrian kriisin taustalla on osin tärkeiden viljelyalueiden kuivuminen ja nälänhätä.
Vaikka ilmastonmuutos ei heikennä elinolosuhteita Suomessa, on suomalaisten syytä olla huolissaan tilanteesta, edes jälkeläisten näkövinkkelistä.
”Jos Suomi olisi erillinen saareke, saattaisimme hyötyä ilmastonmuutoksesta, mutta kun muu maailma kärsii, taloudelliset vaikutukset, konfliktit ja pakolaisuus heijastuvat meihinkin”, Taalas muistuttaa.
Suomen luontokin voi kärsiä. Saatamme menettää saimaannorpan ja saada metsiin sekä pelloille sienitauteja.
Taalaksen mielestä maataloudessa on erityisen tärkeää varautua ilmastonmuutokseen.
Suomessa tosin kuiva- ja sadekausia on hankalampi ennustaa kuin tropiikissa, missä ennusteiden perusteella voidaan valita sopivia viljelykasveja.
Taalaksen mukaan parhaat keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat vanhat tutut: energian säästö, uusiutuva energia, biotalous ja osin ydinvoimakin. Poppakonsteja ei ole.
Maailmalla kohistaan eniten aurinkoenergiasta, jonka hinta on tullut rytisten alas. Kiinalaiset puskevat maailmalle halpoja aurinkopaneeleja, joiden käyttö on röyhähtänyt myös kehitysmaissa.
Aurinkopaneelit mahdollistavat sen, että tavalliset tallaajat voivat tuottaa energiaa itse.
Suomessa edetään Taalaksen mielestä hyvään suuntaan. Kohisten kasvava metsä sitoo hiiltä ja hallitus seisoo biotalouden kehittämisen takana.
Muun muassa Helsingin Energia pyrkii kohti nykyaikaista, hajautettua energiantuotantoa, jossa kokonaisuus muodostuu energian säästöstä, maalämmöstä, tuuli- ja aurinkovoimasta sekä biomassasta. Tavoite on tuottaa energiaa hiilineutraalisti vuonna 2050.
Samaan suuntaan kuljetaan toki muissakin EU-maissa.
Päästöjen vähentäminen on noussut myös yritysten agendalle. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn mukaan 3 000 suomalaista yritystä näkee ilmastonmuutoksen ehkäisyssä bisnesmahdollisuuden.
Pääoma liikkuu vihreään energiaan. Fossiilisen energian kanssa puljaavien yritysten on yhä vaikeampi saada osakkeenomistajia.
Riittävistä toimenpiteistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi väännetään joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa.
Taalaksen mukaan Euroopan unionin päästövähennystavoitteet ovat oikeaa suuruusluokkaa. Myös suuret päästäjät, kuten Kiina ja Yhdysvallat, ovat luvanneet kantaa kortensa kekoon. Tällä hetkellä Kiina vastaa yli viidenneksestä maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Siellä väestö vaurastuu ja kuluttaa yhä enemmän.
Lupaukset olisi nyhdettävä vielä Intialta, Indonesialta, Brasilialta ja muilta suurpäästäjiltä.
Ilmaston kannalta myös väestön kasvua pitäisi suitsia, mutta aihepiiri on kenties liian herkkä neuvoteltavaksi.
Taalas odottaa Pariisin kokouksesta parempia tuloksia kuin koskaan ennen, sillä niin moni maa on jo tehnyt alustavia lupauksia.
”Aikaan saadaan varmasti sopimus, jolla edetään parempaan suuntaan.”
Toinen juttu on se, toteuttavatko maat lupauksensa ja edetäänkö riittävän ripeästi. Taalas uskoo, että kansainvälinen yhteisö keksii sopivia painostuskeinoja.
Taalas aloittaa vuodenvaihteessa YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerinä. Pesti kestää vuoden 2019 loppuun.
Kun asia julkistettiin kesäkuussa, kehui ulkoministeri Timo Soini (ps.)valinnasta olevan hyötyä Suomen ilmasto-, vesi- ja säätoimialojen yrityksille, tutkimus- ja kehitystoiminnalle sekä viranomaisille.
WMO on IPCC:n isäntä. Pääsihteerinä Taalas huolehtii, että järjestö vastaa jäsenmaiden tarpeisiin ja tukee kansallisia ilmatieteen laitoksia työssään.
Kiireellisten asioiden listalla on vaarallisista sääilmiöistä varoittavien järjestelmien kehittäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
Katja Lamminen
Pahimmassa tapauksessa
vuosisadan vaihteessa maailmassa on jopa
miljardi
ilmastopakolaista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
