Kirja-arvio: Salpalinja oli nimensä mukainen Suomen lukko – venäläisten ja saksalaisten taistelut erikseen
Yksityiskohtainen tietokirja Salpalinjasta kertoo, miksi sotahistorian merkittävän rakenteen matkailukäyttö viivästyi.
Salpalinjaa koskevan aineiston Puolustusvoimat antoi avoimesti tutkittavaksi vasta vuonna 1994. Kuva: Readme.fiSalpalinja rakennettiin nopeasti välirauhan aikana Suomen puolustuksen perustaksi. Terho Ahosen kirja jatkaa hänen pitämäänsä ansiokasta blogia kokoamalla yhteen sekä aiemmin esillä ollutta että vähemmän tunnettua tietoa linnoitusketjun vaiheista.
Salpalinja ansaitsee eittämättä kansan suussa syntyneen nimityksen Suomen lukko. Suomalaiset eivät käyneet taisteluja yhdelläkään Salpalinjan asemista.
Kiinnostavaa on, että Kuusamon Lahtela toimi silti venäläisten ja saksalaisten välisen lyhyen yhteenoton näyttämönä, kun Suomi ja Neuvostoliitto olivat jo solmineet rauhan.
Jatkosodan jälkeen Neuvostoliitto pyrki valvomaan, että Salpalinja hävitetään. Käytännössä aseistus poistettiin, mutta linjaan kuuluvia korsuja ja luolia pidettiin kunnossa. Osa määrättiin koulutuskäyttöön ja ne lukittiin.
Kun Puolustusvoimat piti näin epävirallisesti yhä kiinni Salpalinjasta, sen käyttö matkailuun ja sitä kautta historiatiedon jakamiseen kansalaisille vei aikaa, vaikka aloitteita tähän kyti paikallisesti jo 1970-luvun puolivälin jälkeen.
Salpalinjaa koskevan aineiston Puolustusvoimat antoi avoimesti käyttöön vasta vuonna 1994, kun edellisvuosina oli Berliinin muuri murtunut ja YYA-sopimus purkautunut.
Linnoitusketjun alle jääneitä maita koskevan, vuoden 1968 palautuslain toimeenpanosta Ahonen on kaivanut esiin uusia, kiinnostavia kohtia. Kaikki ketjun rakenteet palautuivat maanomistajille ja Museovirasto määritteli suojeltavat, niin sanotut huippukohteet vasta vuosina 2018–2020.
Miehikkälästä kotoisin olevan Ahosen kiinnostus Salpalinjaan heräsi kertausharjoituksissa. Toimittaja ja rauhanturvaajaveteraani on tehnyt vapaaehtoistyötä Salpalinja-vaelluksella ja oppaana Virolahdelta Lappeenrantaan ulottuvalla Salpapolulla. Aiheensa hän tuntee siis läpikotaisin.
Jatkosodan historian yksityiskohdista kiinnostuneelle teos on varmasti kiinnostava näineen.
Näkisin mielelläni siitä myös tiivistetyn parisataasivuisen version, jossa pääpaino olisi linjan rakentamisella ja sotien jälkeisillä vaiheilla. Se antaisi tärkeää kaikille yleistietoa maamme historiasta ja näkökulmaa maamme puolustuksellisesti hankalaan asemaan, joka on taas tässäkin maailmanpolitiikan tilanteessa niin selvästi näkyvissä.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

