Tiesitkö? Tämän työmaan rakentajien muonitukseen tarvittiin parituhatta lottaa – 80 vuotta sitten alkoi Skandinavian suurin rakennusurakka

Salpavaellus on järjestetty vuosittain jo 36 kertaa. Tämän vuoden vaellus piti olla juhannuksen jälkeisellä viikolla Lappeenrannassa, mutta se on peruttu. Kuva: Terho Ahonen

Suomen itärajalle rakennettiin pääosin välirauhan aikana linnoitusketju. Salpalinjan rakentaminen alkoi huhtikuussa 80 vuotta sitten eli heti talvisodan päätyttyä. Linja osoitti vahvuutensa. Sitä vastaan ei hyökätty jatkosodan aikana. Se toimi myös ennaltaehkäisevänä voimana kylmän sodan paineissa.

Linnoitusta pidettiin aikanaan Suomen ja jopa Skandinavian suurimpana rakennustyömaana. Sen kustannukset söivät vuonna 1941 valtion budjetista viisi prosenttia, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin koko nykyinen puolustusbudjetti.

Ensimmäinen Salpavaellus linnoituspaikoille järjestettiin Puolustusvoimien aloitteesta vuonna 1994, kun Salpa-aseman rakentamisen päättymisestä oli kulunut 50 vuotta.

Vaellus on jatkunut siitä asti. Tänä vuonna piti juhlia Salpalinjan 80-vuotista historiaa Lappeenrannassa pidetyllä vaelluksella viikko juhannuksen jälkeen. Tapahtuma on nyt peruttu poikkeustilan vuoksi, sillä siihen on osallistunut vuosittain 60–250 henkeä.

Salpalinjaa alettiin rakentaa heti talvisodan päätyttyä. Takana oli ajatus, että Neuvostoliitto yrittää Josif Stalinin johdolla Suomen valloitusta uudelleen.

Itärajan linnoitusketju ulottui Virolahdelta Savukoskelle ja aikanaan aina Jäämerelle saakka. Puolustusvoimat käytti paikoin syvistä, maan sisään ulottuneista linnoitusosista nimeä Salpa-asema. Näin vakiintui kansan kielen nimi Salpalinja.

Linnoituksen rakentaminen ja laajuus selvisi julkisuuteen vasta, kun Neuvostoliitto luhistui ja YYA-sopimus oli sanottu irti.

Ensimmäiset matkailukohteet avattiin Virolahdella ja Miehikkälässä 1980-luvulla, mutta Ylämaalla oli pidetty ensimmäisiä esittelyjä yleisölle jo 1970-luvulla.

Nykyisin sotahistoriallisia Salpalinja-museoita on Virolahdella, Miehikkälässä ja Joensuussa ja käytännössä kaikissa linjan kunnissa on siitä tietoa matkailijoille.

Lue myös:

Sotilasprofessori kertoo, miksi Puolustusvoimat luopui kerrostaloja ja siltojakin vahvemmasta Salpalinjasta

Salpalinjan rakenteet ovat lujempia kuin nykyiset kerrostalot tai sillat

Salpalinjan rakenteet luovutetaan maanomistajille

• Salpalinja jatkuu Suomenlahden rannikolta yhtenäisenä Luumäelle ja katkonaisena Savukoskelle asti.
• Sitä alettiin rakentaa huhtikuussa 1940, ja urakka oli suurin itsenäisyyden aikana Suomessa toteutettu rakennushanke.
• Työhön osallistui vuosina 1940–44 jopa 35 000 rakentajaa sekä muonitukseen noin 2 000 lottaa.
• Linnoitusketju sisältää 728 teräsbetonikorsua, noin 3 000 puista kenttälinnoitetta ja 225 kilometriä panssariesteitä.
• Lisäksi siihen kuuluu yli 300 kilometriä piikkilankaesteitä, noin 350 kilometriä taistelu- ja yhdyshautoja sekä useita luolastoja.
• Merkittävänä osana puolustusta olivat myös luonnonesteet: vesistöt ja erämaat.
• Nykyisin linnoitusta esitellään yleisölle käytännössä kaikissa itärajan kunnissa, ja sotahistoriallisia museoita on Virolahdella, Miehikkälässä ja Joensuussa.
• Ketjun rakenteet luovutettiin kaksi vuotta sitten maanomistajille, jotka ovat voineet päättää, kuinka hyödyntää niitä matkailu- tai virkistyskäytössä.
• Ketjun rakentamiseen pakkolunastetut maat palautettiin jo 1960–1970-luvuilla
• Museovirasto neuvoo ja ohjeistaa maanomistajia rakenteiden kunnostusten suhteen.