Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kristinuskoa hevostelun lomassa – suosittu ratsastusripari tuo yhteen tyttöjä koko Suomesta

    Kekkolan kartanon rippileirit täyttyvät usein jo vuotta ennen niiden alkamista.
    Leirillä isosena toimiva Petra (vas.) seuraa Sandra Solomonin (kesk.) ja Mina Pihlamon ratsastusta.
    Leirillä isosena toimiva Petra (vas.) seuraa Sandra Solomonin (kesk.) ja Mina Pihlamon ratsastusta. 
    Tilan emäntä Merja Metsävaara-­Mildh kehuu hevosharrastuksen merkitystä rippileirin nuorille.
    Tilan emäntä Merja Metsävaara-­Mildh kehuu hevosharrastuksen merkitystä rippileirin nuorille. 
    Moona Harmanen ja Piialiina Helminen keskustelevat uskovaisiin liitetyistä stereotypioista.
    Moona Harmanen ja Piialiina Helminen keskustelevat uskovaisiin liitetyistä stereotypioista. 
    Hevosenhoito kuuluu ratsastuksen ohella leiriläisten rutiineihin.
    Hevosenhoito kuuluu ratsastuksen ohella leiriläisten rutiineihin. 
    Caitlin Long (vas.), Roosa Pulkkonen, Sandra Solomon ja Moona Harmanen demonstroivat leirin ryhmähenkeä. Taustalla Adele Vuollo.
    Caitlin Long (vas.), Roosa Pulkkonen, Sandra Solomon ja Moona Harmanen demonstroivat leirin ryhmähenkeä. Taustalla Adele Vuollo. 

    Kekkolan kartano Mikkelissä järjestää suosittuja ratsastusrippileirejä. Niiden aikana nuoret saavat perinteisen rippikoulun ohessa osallistua haluamiinsa hevosharrastuksiin. Tänä kesänä leiri järjestettiin juhannusta edeltävällä viikolla.

    Leirien vetäjänä toimii Kansan raamattuseuran pappi Piialiina Helminen. Leirin ainoana pappina hän kertoo tulevansa nopeasti tutuksi ryhmänsä kanssa.

    Helminen painottaa leirin viihtyisyydessä voimakkaasti yhteisten harrastusten merkitystä. Kekkolassa ratsastus luo nuorten keskuuteen ryhmähenkeä ja toimii alkusysäyksenä myös muulle innostukselle.

    ”Leirin henki on hyvä, nuoret ovat todella lojaaleja toisiaan kohtaan”, hän kehuu viimeisintä ryhmää.

    Helmisen mukaan rippileirien opillinen sisältö on leirin teemoista riippumatta pysynyt vuosien ajan samana.

    ”Kuten koulussa on opintosuunnitelma, myös täällä on rippikoulusuunnitelma. Eri asioita voidaan painottaa riparista riippuen, mutta suunnitelma sitoo niitä kuitenkin.”

    Leirien hengellisen puolen sitominen osaksi nuorten arkitodellisuutta on tärkeää. Tämä tapahtuu nostamalla esiin nuorille tärkeitä asioita. Haastattelua edeltävänä päivänä oppitunnit oli aloitettu keskustelemalla nuorten lukemista kirjoista.

    ”Ydinasiat ovat muuttumattomia, mutta kehälliset asiat vaihtelevat.”

    Kekkolan osakkaan Anna Saulin mukaan kartanossa on järjestetty kesäleirejä vuodesta 1970. Talvisin kartanossa on yritys- ja koulutustoimintaa ja viikonloppuleirejä.

    Kartanon toisen osakkaan Merja Metsävaara-Mildhin mukaan rippileirit ovat hyvin suosittuja vuodesta toiseen.

    Ilmoittautumisten enimmäismäärä täyttyy tavallisesti jo vuotta ennen uutta leiriä. Usein yhden henkilön ilmoittautuminen innostaa myös muita.

    Helmisen tavoin myös hän painottaa yhteisen harrastuksen merkitystä. Ympäri Suomea tulleet nuoret eivät yleensä tunne toisiaan eikä heillä olisi välttämättä mitään yhteistä ilman ratsastusta.

    Metsävaara-Mildhin mukaan kartanon säännöt tehdään selväksi uusille tulijoille jo saapumisen hetkellä. Niitä myös noudatetaan tarkasti. Häiriöt ovat hänen mukaansa olleet olemattomat.

    ”Aika helppo juttu tämä on siihen nähden, että täällä on 24 teini-ikäistä samoissa tiloissa”, hän sanoo.

    ”Hyvin harvoin tänne eksyy vaikeita tyyppejä.”

    Papilla ja isosilla on merkittävä rooli hyvän ilmapiirin synnyssä. Pappi aikatauluttaa leirin ohjelmaa yhdessä kartanon henkilökunnan kanssa. Isoset ovat ottaneet pitkälti vastuulleen leirien iltaohjelman.

    ”Joka ilta on jotain uutta ohjelmaa”, Metsävaara-Mildh kertoo.

    Myös kuluneella leirillä aktiviteetit pitivät ratsastusleiriläiset kiireisinä. Päivät kuluivat oppituntien lisäksi hevosten, saunomisen, uimisen sekä erilaisten pelien ja leikkien parissa. Säännölliset aikataulut ehkäisivät nuorten vuorokausirytmin sekoamista.

    ”Kun on koko päivä touhuttu, niin yhdentoista aikaan ovat kaikki valmiita nukkumaan.”

    Leiriläiset voivat halutessaan tuoda mukanaan oman hevosen. Osallistujista kahdeksan oli käyttänyt mahdollisuutta hyväkseen.

    Hevosharrastusta Metsävaara-Mildh pitää hyvänä nuorten sosiaalisten taitojen kehityksen kannalta.

    ”Hevostytöt ovat oppineet vastuullisiksi, reippaiksi ja ahkeriksi.”

    Poikia ei leirille osallistuneiden keskuudessa ollut. Helmisen mukaan seurakuntien järjestämien leirien osallistujissa on tavallisesti tasapuolisesti poikia ja tyttöjä. Kartanon ratsastusrippileirit ovat kuitenkin profiloituneet selvästi tyttövaltaisiksi, eikä niillä ole nähty poikia aiempinakaan vuosina.

    Metsävaara-Mildh arvelee, että entuudestaan aktiivisesti ratsastusta harrastavat pojat kaipaavat rippi­koulun koittaessa vaihtelua, ja hakeutuvat siksi kaveriporukan perässä muunlaisille rippileireille.

    Metsävaara-Mildhin mukaan kartanon erikoisuuksiin kuuluu hevosten lisäksi siellä tarjottu aito kotiruoka. Valmisteita ei kartanon valikoimasta löydy.

    ”Ei tällaista rippileiriä juuri muualla ole, että palkattu kokki ja keittiömestari tekevät ruuat talossa alusta lähtien itse”, hän kehuu.

    Saulin mukaan ratsastusleirin saapumispäivänä nuorille järjestettiin yhteinen ruokailu, jonka aikana he saivat merkitä listoihin omat suosikkinsa ja inhokkinsa. Kartanossa otetaan huomioon vierailijoiden erityisruokavaliot.

    ”Pääasia on, että leiriläiset syövät hyvin.”