Sijoiltaan nyrjähtäneen parisuhteen korjaaminen alkaa omasta itsestä: "Oma onnellisuus ei ole toisen vastuulla"

"Parisuhteen rakenteiden vahvistaminen on eri asia kuin tehdä yhdessä navetassa töitä", sanoo psykoterapeutti Marianne Takala Kuva: Timo Aalto

Vuosia rinnalla kulkenut kumppani tuntuu vieraalta, yhteisiä puheenaiheita ei enää ole ja pikkuasioista syntyy riita.

Päätät, että tähän on tultava muutos – mutta kenen pitää muuttua?

"Kannattaa ottaa kontakti ensin itseensä ja pyrkiä hahmottamaan mitä toivoo. Kun saa otteen itsestä, syntyy oivallus siitä, miten minä haluan toisen kanssa elää", psykoterapeutti Marianne Takala neuvoo.

"Ihminen on itse vastuussa omasta asenteestaan, oma onnellisuus ei ole toisten vastuulla. Arvosta itseäsi, tee asioita, jotka lisäävät hyvinvointiasi, älä uhriudu."

Suhdetta ei vielä pelasta se, että tietää omat toiveensa ja tarpeensa. Ne pitäisi kertoa kumppanille.

Takala muistuttaa lempeästi, että kukaan ei ole ajatustenlukija, vaikka monesti ajattelee, että pitäisihän tuon tietää.

Toista pitäisi malttaa aidosti kuunnella, antaa hänen sanoa sanottavansa rauhassa ja omin sanoin.

"Me teemme nopeasti omia tulkintojamme toisten ajatuksista ja sanomisista. Kuitenkin jokaisella on tarve tulla oikeasti kuulluksi ja nähdyksi – että emme ole toisella itsestään selvyys."

Sanonnan mukaan vastakohdat täydentävät toisiaan ja luonto avittaa tekemään sanonnan todeksi: Kumppaniksi valikoituu usein temperamentiltaan aivan päinvastainen kuin itse on.

Parisuhteen alkuaikoina toisen erilaisuus viehättää ja ihastuttaa, mutta pitemmän päälle se saattaa alkaa ärsyttää, jopa suututtaa.

Takalan neuvo on palata suhteen alkuaikoihin: mihin toisessa rakastui. "Mikä meidän juttu oli ja mitä se voisi olla. Parhaimmillaan näin rakentuu ymmärrys, että me olemme samaa joukkuetta."

Nimestään huolimatta parisuhteessa ei itse asiassa ole läsnä vain kaksi ihmistä. Rinnalla kulkevat edelliset sukupolvet ratkaisumalleineen. Tietämättämme saatamme käyttää samoja malleja, mutta ne eivät välttämättä toimi omassa parisuhteessa.

"Ratkaisumallit periytyvät sukupolvienkin takaa, joskus jopa voimakkaammin kuin geneettinen. Malleja voi olla vaikea hahmottaa, mutta kun se tapahtuu, niitä pystyy muuttamaan", Takala sanoo.

Suhteeseen saa uutta näkökulmaa ja ajatukset lähtevät tuoreille urille, kun arjen rutiineita rikkoo edes vähän.

Usein kyse ei ole mistään maailmoja syleilevistä asioista, pienet arjen teot riittävät, Takala sanoo. Viikon etelänmatkan sijaan voi lähteä kahdestaan kirkolle kahville.

Rutiineista irtautumisen merkitys korostuu maatiloilla, joita puolisot yhdessä pitävät. Työ on läsnä koko ajan, ja parisuhde ja perhe saattavat jäädä taka-alalle. "Parisuhteen rakenteiden vahvistaminen on eri asia kuin tehdä yhdessä navetassa töitä."

Takala kannustaa pareja osallistumaan esimerkiksi Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan järjestämiin hyvinvointipäiviin, joiden teema tänä vuonna on ihmissuhteet.

"Jo pieni erilainen yhdessä oleminen piristää. Puhujien sanomisista saattaa jäädä ajatuksen siemen omaan mieleen – miten tämä toimisi meidän parisuhteessa."

Seinäjoella vastaanottoa pitävän Takalan terapia-asiakkaina käy kaikenlaisia ihmisiä. Suurin osa heistä on työelämässä, ei sairaslomalla, kuten voisi äkkiä ajatella.

Masentuneita, uupuneita – ihmisiä, joilla syystä tai toisesta on elämässään rankkaa, Takala kuvailee.

Silloin tällöin törmää ajatukseen, että pitäisi olla ”hullu” käydäkseen terapiassa.

”Päinvastoin, terapiaan tullessaan pitää olla riittävän kyvykäs käsittelemään asioita”, Takala oikaisee. "Avun hakeminen ei ole häpeä vaan viisautta.”

”Puhuminen on ajattelun väline. Prosessi alkaa asioiden sanottamisesta.”

Osalla Takalan asiakkaista on menossa Kelan kuntoutus, osa tapaa häntä Melan ostopalvelusitoumuksen turvin.

Viime vuosien uusi asiakasryhmä ovat itse psykoterapiansa maksavat noin 40-vuotiaat miehet. Parisuhde on alkanut rakoilla. ”He miettivät, mitä teen, mitä minun ratkaisuni ovat.”

"Miehet miettivät omaa elämänpolkuaan, mitä on oppinut kotoa, mitä haluaisi tehdä toisin. He tunnistavat, että puhe ei suju ja tunteita on vaikea pukea sanoiksi."

Takala on työssään nähnyt tuhoavia parisuhteita, joita varjostavat päihteet ja väkivalta. Mutta myös paljon niitä, jotka voisi korjata.

"Kun toista on kerran rakastanut, niin kyllä sen liekin usein saa elvytettyä. Jopa silloin, kun rakastuu toiseen."

Kun on oikein rakastunut, vanha parisuhde tuntuu arkiselta eikä sitä välttämättä edes halua parantaa.

Suuri rakastumisen tunne synnyttää suhteen, mutta tämä tunne säilyy noin kolme vuotta, Takala sanoo.

"Sitten tilalle pitäisi rakentua arjen rakkaus, sitoutuminen ja kumppanuus. Näiden rakentamisessa ja säilyttämisessä tarvitaan yhteistä aikaa."