Suomen jääkärimuseo Kauhavan Kortesjärvellä on käynyt tänä vuonna läpi muodonmuutoksen.
"Kauhavan kaupunki katsoi, että nyt Suomi 100 -juhlavuonna on sopiva hetki uudistaa ja päivittää jääkärimuseota. Varasimme kaupungin budjetista 200 000 euroa museon tilojen tekniseen peruskorjaukseen sekä uusiin investointeihin", Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio kertoo.
"Museoon on kerätty suuri määrä autenttista materiaalia jääkärivärväyksen vuosilta: jääkäripukuja, rintamamateriaalia sekä valokuvia", museointendentti Hanna RieckTakala toteaa.
Suomen ainoa jääkärimuseo perustettiin vuonna 1995. Uusitussa muodossaan se avasi ovensa huhtikuussa 2017.
Uuden teknologian ja digitalisaation avulla vanhaan lähdemateriaaliin kyettiin puhaltamaan uudenlaista elävyyttä.
"Merkittävä osa museon materiaalistahan on peräisin jääkäreiltä itseltään. Esimerkiksi päiväkirjakatkelmia sadan vuoden takaa voi nyt kuunnella av-muodossa", perusnäyttelyn kuraattori Anne-Maj Salin kertoo.
Museossa on myös alkuperäisiä filmejä ja ääninäytteitä.
"Halusimme uudistaa museon tähän päivään. Tekniikan suomien uusien mahdollisuuksien myötä uutta kertynyttä ja edelleenkin löytyvää lähdemateriaalia voi hyödyntää monipuolisemmin ja yleisöä osallistaen", Salin sanoo.
Jääkärimuseo käsittelee ajanjaksoa 1914–1918, jolloin suomalaisia nuoria miehiä värvättiin suurin joukoin jääkärikoulutukseen Saksaan.
"Kauhavan alue sijaitsee historiallisesti koko Suomen vahvimman jääkärivärväysalueen ytimessä. Jääkäriliikkeen rooli ja vaikutus Etelä-Pohjanmaan ja koko Suomen historiaan on ollut merkittävä", Rieck-Takala taustoittaa.
Jääkäriliikkeen nousun taustalla vaikuttivat sorto- ja venäläistämistoimet, joita Venäjä kohdisti Suomeen. Vuosisadan alun nuoriso sai seurata läheltä, kun autonomisen Suomen laitoksia lakkautettiin.
"”Itsemääräämisoikeus ajautui 1899 lähtien yhtä ahtaammalle. 1914 ilmestyi sellainen venäläistämisohjelma, joka olisi poistanut viimeisetkin autonomian rippeet. Se oli viimeinen pisara ja laittoi liikkeelle aktiivisen vastarinnan."
Suomesta ei tuolloin juurikaan löytynyt aseita eikä Suomella ollut omaa sotaväkeä.
Apua tiedusteltiin ensin Ruotsista ja sitten Saksasta, mistä saatiin myönteinen vastaus sotilaskoulutuksen aloittamiselle.
Myös Ruotsin apu oli ratkaisevaa, sillä jääkärivärvättyjen reitit Saksaan kulkivat Ruotsin kautta.
Tammikuun puolivälissä 1916 eniten käytetty etappi Kemin ja Haaparannan välillä paljastettiin santarmeille. Sen jälkeen yleisin reitti kulki Vaasasta Merenkurkun yli Ruotsiin Uumajaan.
1900-luvun alussa suomalaisnuorison parissa omaksuttiin laajasti ajatus Suomesta omana kansakuntanaan.
Ensimmäiset jääkärit tulivat enimmäkseen yliopistopiireistä. Koulutukseen lähteneet jääkärit edustivat kuitenkin sittemmin koko Suomea ja kaikkia yhteiskuntaluokkia.
"Siihen aikaan nousi Suomessa kansallistunne ja vahva halu itsenäistyä. Aatteen palo oli nuorisossa kovaa", Salin kuvailee.
Saksaan sotilaskoulutukseen lähtöön vaikuttivat kuitenkin arkisemmatkin syyt.
"Työttömyys Suomessa oli korkeaa. Saksaan lähtö oli myös keino tienata hieman rahaa. Jotkut nuoret miehet taas kaipasivat seikkailua."
Suomesta 1915–1918 Saksaan sotilaskoulutukseen lähteneiden miesten keski-ikä oli 23,5 vuotta eli suurin osa oli syntynyt 1890-luvulla.
Yhteensä sotilaskoulutukseen lähti Suomesta yli 1 900 miestä.
Anne-Maj Salinin mukaan uudistetussa jääkärimuseossa on keskitytty erityisesti siihen, että jääkäreiden yksilöllinen ääni ja kokemukset saadaan esille.
"He olivat nuoria poikia, eikä koulutus Saksassa aina vastannut ennakko-odotuksia. Jääkärimuseo pitää sisällään satoja henkilökohtaisia, toinen toistaan mielenkiintoisempia tarinoita", Salin pohtii.
"Maailma ja Suomi muuttuivat suuresti noihin aikoihin. Suomi, johon jääkärit palasivat vuonna 1918, oli aivan eri maa, kuin mistä he olivat muutama vuosi aiemmin lähteneet", Salin kertoo.
Museo elää ja täydentyy edelleen.
"Tärkeä hanke on ruotsinkielisen lähdemateriaalin lisääminen. Jääkäreissä oli paljon ruotsinkielistä väkeä Pohjanmaalta ja Helsingistä", Rieck-Takala kertoo.
Kauhavan Kortesjärvelle on saapunut vieraita myös Saksan Hohenlockstedtista.
Kyseessä on Kauhavaa pienempi saksalaiskaupunki, jossa sijaitsevassa Lockstedtin leirissä koulutettiin aikoinaan merkittävä määrä suomalaisia ja muun maalaisia jääkäreitä.
"On jopa sanonta, että itsenäisen Suomen kehto sijaitsee Hohenlockstedtissa. Saksan päässä he ovat hyvin ylpeitä siitä", Rieck-Takala summaa.
