TV-vinkki: Maailman suurin sisävesistö kadotti kalansaalinsa jättimäisten patorakennelmien kitaan

Lean Tat ja hänen isänsä Lean Buok kalastavat Mekongilla. Patojen vuoksi kalaa tulee paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Ulkolinja: Mekong – kun kalat katosivat kertoo, mitä on tapahtunut yhdelle maailman merkittävimmistä jokivesistöistä. Aluksi palataan aikaan, jota ei enää ole.

Kun Lean Tat, 23, oli lapsi, hän pystyi kuivalla kaudella kävelemään Mekong-joen pohjaa pitkin vastarannalle. Nyt vesi kotirannassa ei enää laske, ja iso osa joen kaloista on kadonnut.

Elämä pienessä kambodžalaiskylässä on käynyt yhä vaikeammaksi. Syynä joen varrella asuvien vaikeuksiin ovat Mekongille rakennetut padot.

Yksi niistä kohoaa vain parinkymmenen kilometrin päässä Tatin kotoa Laosin puolella.

Thaimaalaisomisteista voimalaa kritisoitiin jo ennen kuin sitä alettiin rakentaa vuonna 2012. Ympäristönsuojelijat ovat huolissaan patohankkeiden vaikutuksesta kalakantoihin ja veden korkeuteen, kertoo Ylen uutinen.

Jättiläismäinen Xayaburin vesivoimalalaitos avattiin Mekong-joen yläjuoksulla Laosissa 2019, kertoo Yle uutisessaan.

Xayaburin voimalan sähköstä 95 prosenttia kaupataan naapurimaa Thaimaahan.

Köyhänä pidetty Laos haluaa nousta Kaakkois-Aasian energiapeluriksi. Voidakseen myydä sähköä ulkomaille siihen tarvitaan Mekongin pääuoman ja sivujokien patoamista.

Xayaburi liittyy myös Suomeen. Laos palkkasi hankkeen konsultiksi ja sittemmin insinööritoimistoksi konsulttiyhtiö Pöyryn sveitsiläisen tytäryhtiön.

Laos käytti Pöyryn konsulttityötä perusteluna päätökselleen aloittaa rakentaminen, vaikka naapurimaat ja ympäristöväki vastustivat hanketta.

Kiinasta Vietnamiin ulottuva Mekong muodostaa maailman rikkaimman sisävesien kalastusalueen kokonaisuuden.

Joen lasketaan elättävän kymmeniä miljoonia ihmisiä kuudessa maassa, joiden alueella se virtaa.

Mekongin alueen maiden rakentamat yli sata patoa ovat sotkeneet joen luontaisen tulvapulssin ja estäneet kalojen vaelluksen. Sen vuoksi miljoonien ihmisten elinkeino erityisesti joen alajuoksun maissa on vaarassa.

Hyöty padoista ja niiden tuottamasta sähköstä valuu ulkomaisille sähköyhtiöille, Kambodžasta erityisesti Kiinaan.

Ulkolinjan Mekong – Kun kalat katosivat -dokumentissa matkustetaan Kambodžaan Lean Tatin kotikylään.

Joen varressa eletään kädestä suuhun, ja lovi kalasaaliissa tuntuu heti vatsanpohjassa. Tat on muuttanut pois kotoa pääkaupunkiin, koska jokivarressa ei enää uskota tulevaisuuteen.

Alempana Mekongilla, joen sivuhaarassa Bruch Rithy ajaa moottoriveneellä entiseen kotikyläänsä.

Kun Kambodžaan rakennettiin kiinalaisrahalla Lower Sesan 2 -nimellä tunnettu pato, Rithyn kotikylä jäi tulva-altaan alle.

Asukkaat ohjattiin muuttamaan kauemmas, mutta Rithy nousi vastustamaan viranomaisia muiden kyläläisten kanssa.

“Kun emme suostuneet lähtemään, viranomaiset uhkailivat meitä”, Bruch Rithy kertoo.

Nyt Kambodža suunnittelee jättipatoa lähelle Lean Tatin kotia. Alueen asukkailla ei juuri ole sananvaltaa asiaan.

Millaista on nuoren kambodžalaisen elämä kuihtuvan kotijoen ja yhä korkeammalle kohoavan suurkaupungin välillä?

Voiko joesta elantonsa saanut perhe löytää kokonaan uuden tavan elää tästä eteenpäin?

Dokumentin on käsikirjoittanut ja ohjannut Jenny Matikainen, kuvauksesta vastaa Benjamin Suomela.

27.4. Yle TV1 klo 22.00 ja 24.4. Yle Areena Yle Areenassa myös Ulkolinja podcast 24.4.2023 alkaen