Tero Seppälä on toisen polven ampumahiihtäjä. Isä Timo Seppälä edusti Suomea muun muassa vuoden 1994 Lillehammerin olympialaisissa. Kuva: Lari Lievonen
Ampumahiihtäjä Tero Seppälä tähtää jo kevätkylvöille – ”Maatalous on vähän kuin urheilua: meillä on kovat satotavoitteet ja niissä on myös onnistuttu”
Tulevina vuosina Haapajärven kasvatti tavoittelee nousua palkintopallille niin arvokisoissa kuin maailmancupissa.
Haapajärven kotitilan kiireisimmät sesongit sattuvat hyvin ampumahiihtäjän vuodenkiertoon. Keväällä ja syksyllä Tero Seppälä voi keskittyä peltotöihin, kun urheilussa on rauhallinen vaihe. Kuva: Lari Lievonen27-vuotias Tero Seppälä on Suomen ampumahiihdon ykköstykki Kaisa Mäkäräisen lopetettua uransa. Metsätalousinsinööri sijoittui kaudella 2021–2022 maailmancupissa kahdesti viidenneksi ja kerran kuudenneksi.
Kuluva talvikausi on sujunut vaisummin, mutta MM-kisojen päätösmatkalla yhteislähdössä kontiolahtelainen suksi hienosti sijalle kymmenen.
Alkukaudesta hänellä sakkasi erityisesti ammunta, johon tehtiin kesällä rohkeita muutoksia. Virekään ei ollut fyysisesti aivan paras. Tammikuun alussa mies sairastui sitkeään flunssaan.
”Alkutalvi oli aika haastava. Sain käännettyä kurssin ja tulosta aikaan MM-kisoissa, mikä on tärkeä juttu”, Seppälä iloitsee.
Tulevina vuosina Haapajärven kasvatti tavoittelee nousua palkintopallille, eli kolmen parhaan joukkoon niin arvokisoissa kuin maailmancupissa.
”Harjoittelu tähtää siihen, että pääsisin kiipeämään podiumille. Kuuden joukossa kukituksessa olen jo ollut muutaman kerran . Kun saan puhtaan pelin penkalla ja hyvän hiihtopäivän, niin sillä ainakin pärjätään”, hän sanoo.
Ampumahiihdon kisamuodoista arvokisat päättävä yhteislähtö on Seppälän suosikkimatka. Juuri yhteislähdössä hän on sijoittunut olympialaisissa ja MM-kisoissa kymmenen parhaan joukkoon.
Yhteislähtökisa on ampumahiihdon kuninkuusmatkaksi, koska siihen pääsee mukaan vain 30 parasta urheilijaa. Seppälä nauttii myös mies miestä vastaan kisaamisesta.
”Maatilat hommat ovat minulle henkireikä, jota kautta saan muuta ajateltavaa”
Tero Seppälä on toisen polven ampumahiihtäjä. Isä Timo Seppälä edusti Suomea muun muassa Lillehammerin olympialaisissa 1994.
Yksilökisojen arvokisamenestyksessä poika on jo päihittänyt isänsä, mutta ei vielä viestissä. Lillehammerissa Suomi sijoittui viidenneksi joukkueella Timo Seppälä, Vesa Hietalahti, Harri Eloranta ja Erkki Latvala.
”Laitoin aika nuorena sukset jalkaan. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta Haapajärveltä, jossa harrastettiin pääasiassa yksilölajeja. Nuorena pelasin myös jalkapalloa. Isä on ollut tärkeä treeniseura uran kehityspoluilla”, Tero Seppälä sanoo.
Timo ja Tero Seppälä kilpailevat edelleen Suomessa yhdessä muutamissa ampumahiihtokisoissa.
54-vuotias Timo Seppälä on hyvässä kunnossa, mistä kertoo esimerkiksi isän ja pojan vastikään tekemä 40 kilometrin pituinen hiihtolenkki.
Ampumahiihdon lisäksi isää ja poikaa yhdistää rakkaus maa- ja metsätalouteen. Timo ja Tero Seppälä pyörittävät harrastusmielessä maatilaa Haapajärvellä.
”Jos urheilu on ammatti, niin viljanviljely on sivutoimi. Tuotamme rehuviljaa alueen karjatiloille. Maatilat hommat ovat minulle henkireikä, jota kautta saan muuta ajateltavaa”, Tero Seppälä sanoo.
Karjaa Seppälässä on ollut viimeksi 25 vuotta sitten, kun Teron isovanhemmat isännöivät tilaa.
Isä Timo Seppälä työskentelee päätoimisesti koulutusjohtajana Haapaveden ammattiopistossa Jedussa, jossa voi opiskella maa- ja metsätalousammatteihin.
Tero Seppälä
Tero Seppälä on vuonna 1996 syntynyt ampumahiihtäjä. Kotoisin Haapajärveltä Pohjois-Pohjanmaalta.
Asuu nykyään Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella. Valmistunut Karelia-ammattikorkeakoulusta Joensuusta metsätalousinsinööriksi.
Uran paras arvokisasuoritus on yhdeksäs sija 15 kilometrin yhteislähdössä Pekingin olympialaisissa 2022. MM-tasolla parhaimmillaan kymmenes yhteislähtökisassa Oberhofissa 2023.
Yltänyt maailmancupissa parhaimmillaan viidenneksi kahteen otteeseen kaudella 2021-2022. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli silloin 12.
Viljelee isänsä kanssa sivutoimisesti kotitilaa Haapajärvellä. Harrastaa myös moottorikelkkailua ja kalastusta. Isä Timo Seppälä on myös menestynyt ampumahiihtäjä.
Viljatilan kiireisimmät sesongit sattuvat hyvin ampumahiihtäjän vuodenkiertoon. Keväällä ja syksyllä Tero Seppälä voi keskittyä peltotöihin, kun urheilussa on rauhallisempi vaihe.
”Maatalous on vähän kuin urheilua. Meillä on tilalla kovat satotavoitteet ja niissä on myös onnistuttu hyvin.”
Kauhajoen mummola oli lapsena tärkeä paikka Terolle, koska siellä pääsi kesällä kunnon rehuntekohommiin. Isä veli hoitaa Suupohjassa nykyään karjatilaa.
Seppälä valmistui Joensuun Karelia-ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi 2021.
”Kun isällä on maatalouden osaamista ja minä olen opiskellut metsäpuolen, niin saamme kattavat tiedot tilanpitoon.”
Seppälä on hankkinut itselleen metsäpalstoja päästäkseen harjoittelemaan koulussa opittuja taitoja. Metsänhoidosta jutellaan vilkkaasti myös ampumahiihdon maajoukkueessa, sillä esimerkiksi Olli Hiidensalo on maatalonpoika ja innokas metsämies.
”Ulkomaan reissuilla on kiva suunnitella, mitä metsätöitä tehdään kotona, kun sinne päästään. Ala kiinnostaa urheilu-uran jälkeen, koska metsässä näkee oman kädenjäljen ja saa olla luonnossa.”
Tero Seppälä valmistui vuonna 2021 metsätalousinsinööriksi. Urheilu-uran jälkeen hän haluaisi työskennellä maa- ja metsätalousalalla. Kuva: Lari LievonenMetsäkeskustelu käy parhaillaan kiivaana, koska arviot kestävistä hakkuumääristä vaihtelevat. Metsät nähdään myös keskeisenä osana ilmastopolitiikkaa.
”Lähtökohta täytyy olla se, että päätösvalta metsistä pysyy Suomessa, eikä karkaa Keski-Eurooppaan. Metsä on siellä ihan eri tyylistä kuin meillä.”
Maatalouden saralla ampumahiihtäjä uskoo puhtaaseen suomalaiseen ruokaan. Hän on tarkka siitä, että kaupassa ruokakoriin päätyy vain kotimaisia tuotteita.
”Reissaan paljon ulkomailla. Siellä huomaa, että suomalainen ruoka on hyvää ja laadukasta.”
Kiireisen ammattiurheilijan vapaa-aika on kortilla. Mieluisille harrastuksille, kuten kalastukselle ja moottorikelkkailulle ei tahdo riittää nyt aikaa.
”Kaikki liikuntahommat ovat lähellä sydäntä. Lähden mukaan, jos kysytään pelaamaan vaikka sulkista tai sählyä.”
Myllylän tutuksi tekemällä Tervanevan suolla pitää edelleen kerran kesällä käydä harjoittelemassa, koska kuitenkin lehtimiehet kysyvät siitä.
Tero Seppälä asuu nykyään Kontiolahdella, koska siellä on Suomessa parhaat edellytykset ampumahiihdon harjoitteluun.
Isä Timo Seppälä on edelleen taustatiimissä, mutta päivittäisvalmennuksesta Pohjois-Karjalassa vastaa kokenut venäläinen lajivelho Anatoli Hovantsev.
Esikuvakseen urheilussa hän nostaa kotipitäjän Haapajärven karpaasin Mika Myllylän. Moninkertainen arvokisavoittaja osoitti, että pieneltä paikkakunnalta voi ponnistaa maailman huipulle.
”Arvostan sitä, miten kovia treenejä Mika teki. Tietysti menestys oli myös valtaisaa. Myllylän tutuksi tekemällä Tervanevan suolla pitää edelleen kerran kesällä käydä harjoittelemassa, koska kuitenkin lehtimiehet kysyvät siitä”, hän naurahtaa.
Seppälä aikoo jatkaa uraansa ainakin Italian vuoden 2026 talviolympialaisiin saakka. Olympiamitali siintää unelmana, jonka eteen paiskitaan töitä.
Tänä viikonloppuna kisataan kauden viimeisistä maailmacupin pisteistä Norjan Holmenkollenilla. Sen jälkeen Seppälän tähtäimessä ovat kevään peltotyöt.
”Lannoitteet ja siemenet on hankittu ja koneet huollettiin jo syksyllä. Me olemme valmiina kevätkyövöihin, kun lumi sulaa”, hän hymähtää.
Tero Seppälä on yksi harvoista vasenkätisistä huippu-urheilijoista. Ampumapaikat on suunniteltu enemmistölle, joten ammuntaan tullessa Seppälä joutuu vasurina tekemään ylimääräisen pyörähdyksen. ”Tykkään tehdä hommat eri lailla kuin muut. On mukavaa, kun viimeisellä pystypaikalla voi ampua vastakkain oikeakätisten kanssa.” Kuva: Lari LievonenArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
