Suomen viidenneksi nopein sprintteri on vasta 17-vuotias – "Kylmässä hallissa alkuverryttelyn merkitys korostuu"
Urheilu on palkitsevaa, mutta olosuhteissa olisi parantamisen varaa, sanoo Kerttu Latvala.
Kerttu Latvala kilpailee seuraavan kerran oman ikäluokkansa halli SM-kilpailuissa viikon päästä. Kuva: Kimmo HaimiSuunnilleen eskari-ikäisenä yleisurheiluharrastuksen aloittanut Kerttu Latvala tanssii eilen vanhojen tansseja Keravan lukiossa. Tanssien takia väliin jäävät tänään lauantaina alkavat yleisurheilun SM-hallimestaruudet Kuopiossa.
17-vuotias Latvala on Suomen viidenneksi nopein 100 metrin juoksija. Kotimaisten arvokisojen lisäksi tutuiksi ovat tulleet myös ulkomaiset kisakentät. Viime kesänä Unkarissa järjestetyissä nuorten Euroopan mestaruus -kilpailuissa olosuhteet olivat harmillisesti niin tukahduttavan kuumat, ettei tyttö yltänyt parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.
Kerttu Latvala treenaa kahdeksan kertaa viikossa. Kahdet viikottaiset aamutreenit hän tekee osana lukio-opintoja. Loput kuusi kertaa hän valmentautuu Keski-Uudenmaan Yleisurheilu ry:n (KUY) nuorisovalmennusryhmän kanssa valmentaja Marjut Väänäsen johdolla.
Pikajuoksuun hän on keskittynyt viimeisen parin vuoden ajan. "Viime talvena hyppäsin vielä pituutta, mutta juoksu on paras lajini", tyttö kertoo.
Ennätys 3,20 Latvalalta löytyy myös seiväshypystä.
Kipinä kilpailemiseen syttyi jo nuorena pikkuveljen kanssa mummon kerrostaloa ympäri juostessa. Ennätysten tekeminen on tytön mielestä palkitsevaa. Kilpaileminen on kivaa ja kisamatkat hienoja kokemuksia.
Viime kesänä Latvala pääsi jo jakamaan urheilutietämystään nuoremmille ikäluokille. Hän toimi silloin ohjaajana 11-15–vuotiaiden lasten ryhmässä.
Suomen Urheiluliiton (SUL) nuorisopäällikkö Piia Jäntti on seurannut Kerttu Latvalan urheilu-uraa kahdeksan vuoden ajan. Edellisessä toimessaan Edellisessä toimessaan KUY:ssä Jäntti vastasi nuorisotoiminnasta ja valmensi samalla nuorten lasten ryhmiä, joissa Kerttu Latvala kirmasi muiden mukana.
Paikallisesta urheiluseurasta Jäntti siirtyi Suomen Urheiluliiton palvelukseen viime syksynä. Hänen mielestään on tärkeä saada lapsi kokemaan kuuluvansa ryhmään.
"Samalla tavalla myös ohjaajat täytyy saada kokemaan, että he ovat tärkeitä ja kuuluvat yleisurheiluperheeseen. Toimintaa saadaan vietyä eteenpäin, kun ihmiset viihtyvät ja tekeminen on mieluisaa", Jäntti ajattelee ja kertoo painottavansa ohjaajille, että jokainen saa toimia sellaisena kuin on. Työtä tehdään omalla persoonalla.
Urheiluliitossa Jäntti vastaa nuorisoyleisurheilun koulu-urheilun liittyvistä projekteista sekä seuroille suunnatuista tuotteista, kuten yleisurheilukoulusta ja siihen liittyvästä valtakunnallisesta yleisurheiluviikosta.
Työkokemusta Jäntillä on myös jalkapallon parista. Hän on toiminut Kansainvälisen jalkapalloliiton (Fifa) nimeämänä avustavana erotuomarina vuosina 2016 ja 2017. Kotimaan pelien lisäksi hän tuomaroi myös kansainvälisiä otteluita ympäri Eurooppaa.
Kymmenvuotista taivaltaan tänä vuonna juhliva Keski-Uudenmaan Yleisurheilu on reilun 500 lisenssiurheilijan seura. Seuran nuorisovalmennusryhmässä treenaa 15 nuorta eri lajien urheilijanalkua.
"Ryhmä treenaa yhdessä niin paljon, kuin mahdollista. Sosiaalinen puoli ja yhdessä tekeminen on tärkeää", ryhmän valmentaja Marjut Väänänen painottaa. Apuvoimina ryhmän valmennuksessa hän käyttää tekniikka-asiantuntijoita kuten hyppy- ja kävelyvalmentajia. Kerran viikossa ryhmän kehohallinta ja -huoltotreeneistä vastaa FysioAkatemian osteopaatti Lassi Karhunen.
Valmennusolosuhteet Keski-Uudellamaalla ovat kohtalaiset. Jalkapalloilijoiden kanssa yhteinen kuplahalli on Suomen suurin ja muuten hyvä, mutta talvikelillä kylmä harjoituspaikka.
"Kylmässä hallissa alkuverryttelyn merkitys korostuu. Pitää olla varovainen, ettei tule loukkaantumisia", Kerttu Latvala selittää.
"Olemme tällaista väliinputoaja-seutua. Emme ole varsinaista kaupunkialuetta, emmekä maaseutua. Valmennusolosuhteiden parantaminen vaatisi tehokasta kaupunkien välistä yhteistyötä", Piia Jäntti pohtii.
Keski-Uudenmaan urheilijat toimivat Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueilla. Kolmen kaupungin yhteenlaskettu väestöpohja on noin 100 000 asukasta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

