Naisrockin lipunkantajat saivat kriittisiä arvioita ja jopa seksististä lokaa niskaansa ‒ Haukutusta Kevät-biisistä tuli silti klassikko

Tavaramarkkinat kieltäytyi lokeroimasta itseään minkään tietyn ”ismin” sanansaattajaksi. Sanomaansa yhtye edisti ironisen huumorin keinoin, kirjoittaa musiikkikolumnissa Riku-Matti Akkanen.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tavaramarkkinat-yhtye johti naisten esiinmarssia suomirockin eturiviin 1980-luvun alussa.

Lähtökohdat olivat vaatimattomat, sillä keulahahmo Liisa Akimof (1962-) perusti yhtyeen opiskelukavereidensa kanssa, kun opiskelijajuhliin tarvittiin esiintyjää.

Vaikka bänditoiminta alkoi Akimofin opiskellessa sosiologiaa Helsingin yliopistossa, oli hän saanut sytykkeen laulujen tekoon jo lapsena musiikinopettajansa, säveltäjä Kari Rydmanin innostamana.

Alkujaan punk-henkinen ryhmä nousi ihmisten tietoisuuteen jo perustamisvuonnaan, kun se sijoittui neljänneksi rockin SM-kilpailussa. Aloitteleville yhtyeille tarkoitetun kisan voitti sittemmin kulttimaineeseen noussut 22 Pistepirkko -yhtye.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Orastavan menestyksen myötä myös Tavaramarkkinat huomattiin, ja se saikin levytyssopimuksen Johanna-merkille. Pian oltiinkin jo studiossa, jossa syntyi yhtyeen vuonna 1983 ilmestynyt esikoislevy nimeltä Tilikirja, joka on muuten ensimmäinen naisbändin tekemä rocklevy Suomessa.

Musiikillisesti albumi oli yhdistelmä rockia ja iskelmää, mutta vaikutteita oli otettu myös muun muassa reggaesta ja bluesista.

Laulut olivat pääosin melko pelkistettyjä eivätkä ne sisältäneet esimerkiksi monimutkaisia soolo-osuuksia.

Sanomaansa yhtye edisti ironisen huumorin keinoin.

Neiti X -taiteilijanimellä aluksi esiintyneen Liisa Akimofin ehkä tunnetuin sävellys oli Helsingin Hakaniemen rantaan sijoittuva Kevät. Sen lauloi kuitenkin yhtyeeseen vasta loppuvaiheessa liittynyt Elisa Korjus. Tositapahtumiin perustuva haikea rakkauslaulu julkaistiin yhtyeen viimeiseksi jääneellä singlellä vuonna 1985.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomalaiset ihastuivat kappaleeseen, ja jo vuonna 1986 levystä tehtiin uusintapainos.

Vuonna 1998 puolestaan rocktoimittajat arvioivat sen Suomen kymmenenneksi parhaaksi rocklauluksi.

Aivan yhtä suopeita eivät kriitikot olleet levyn ilmestyessä.

”Kaikki Suomen rockkriitikot haukkuivat yhteen ääneen Kevät-biisin, josta sittemmin on tullut oman aikansa klassikko”, pohti Akimof myöhemmin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vaikka Tavaramarkkinat toi naisnäkökulmaa esiin räväkällä asenteella, se kieltäytyi lokeroimasta itseään minkään tietyn ”ismin” sanansaattajaksi. Sanomaansa yhtye edisti ironisen huumorin keinoin.

Tästä huolimatta Tavaramarkkinat sai joiltain miestoimittajilta väheksyviä arvioita esimerkiksi sen jäsenten soittotaidoista. Joskus palaute meni myös henkilökohtaisuuksiin. Eräässä arvostelussa esimerkiksi todettiin, että ei pitäisi tehdä levyjä, jos on kuukautiset.

Haastatteluissa Liisa Akimof on korostanut yhtyeen muusikoiden saaneen myös paljon kannustusta mieskollegoiltaan.

Kirjoittaja on Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkö.