
Tämän takia jyrsijät tuhoavat sähköjohtoja – toisinaan ne voivat aiheuttaa jopa oikeusjupakan
Voimakas metsähiiri on syrjäyttänyt kotihiiren, jota tavataan lähinnä karjatiloilla. Tutkija antaa neuvoja jyrsijöiden torjuntaan ja papanoiden siivoamiseen. Imurointi voi käydä kohtalokkaaksi.Kun lattianrajasta löytyy pieniä papanoita ja kaurahiutalepaketin kulma on jyrsitty auki, asialla ei yleensä ole pallokorvainen kotihiiri.
Emeritusprofessori, jyrsijätutkija Heikki Henttonen kertoo, että kotihiiri on harvinaistunut. Siistityt pihapiirit ovat koituneet ihmisestä riippuvaisen lajin kohtaloksi. Tutkimuksissa kotihiiriin on törmätty lähinnä karjatiloilla.
Todennäköisesti kuivakaapin sisällön kimpussa häärää kotihiirtä syrjäyttänyt, isokokoisempi ja aggressiivisempi metsähiiri tai metsämyyrä.
Metsähiiriä esiintyy Vaasa-Joensuu-linjan eteläpuolella. Leutojen talvien siivittämänä laji leviää hiljalleen pohjoiseen, jossa metsämyyrä jo viihtyy.
”Lokakuun alussa parissa viikossa voi pyydyksiin jäädä jopa 50 metsähiirtä.”
Tyypillisesti metsähiiri hakeutuu rakennuksen lämpöön syksyn ensimmäisinä pakkasöinä. Henttonen on tarkkaillut jyrsijöitä erityisesti vaimonsa vanhassa kotitalossa Keski-Suomessa.
”Lokakuun alussa parissa viikossa voi pyydyksiin jäädä jopa 50 metsähiirtä, kunnes talven tullen tilanne rauhoittuu.”
Sydäntalvella jyrsijät eivät lisäänny, vaan keskittyvät selviytymiseen. Yleensä poikaset tehdään kesällä luontoon. Osa metsähiiristä elää kahdenkin talven yli ja ne saavat lukuisia poikueita, joissa on noin 5 elättiä kerrallaan.
Taitavasti kiipeilevä metsähiiri livahtaa rakennukseen pienestäkin aukosta. Henttonen neuvoo tilkitsemään ne ja vesikaton alla sijaitsevan tuuletusvälin 6-7 millimetrin rautalankaverkolla.
Hiiret ja myyrät tykkäävät jyrsiä sähköjohtoja, joiden päällystemuovin haju kiehtoo. Ne maistelevat mielellään johtoja myös auton konepellin alla. Ehkä muoviteollisuus voisi tehdä asialle jotain?
”Jos näkee papanoita nurkissa, ei kannata missään nimessä siivota niitä imurilla.”
Metsähiiri ei levitä viheliäistä myyräkuumetta, mutta se voi kuljettaa muita pöpöjä, kuten erilaisia viruksia, lehmänrokkoa, kampylobakteereja, alkueläimiä ja loisia.
”Villit jyrsijät eivät ole mitään hygienian ihannetapauksia”, Henttonen painottaa.
Hän ei suosittele antamaan jyrsijöiden mellastaa nurkissa, vaikka kuinka söpöiltä näyttäisivätkin.
”Suosittelen virittämään hiirenloukkuja etenkin syksyisin. Myrkkyjen käyttöön on oltava koulutus.”
Jyrsijöiden siirtely elävänä kauemmas talosta ei ole hyvä idea tautiriskin takia. Touhussa ulostepöly taatusti pöllyää.
”Jos näkee papanoita nurkissa, ei kannata missään nimessä siivota niitä imurilla, koska sen puhallus nostaa kaiken pölyn ilmaan. Kannattaa käyttää kloriittiin kastettua märkää rättiä”, Henttonen neuvoo.
Metsähiiri on isompi kuin myyrä ja sillä on isot korvat ja pitkä häntä. Myyrä on rakenteeltaan pyöreämpi ja sillä on lyhyt, korkeintaan nelisenttinen häntä. Kuva: Heikki HenttonenVarsinainen jyrsijämagneetti on talon seinustalle sijoitettu lintulauta. Sieltä vipeltäjät hakevat siemeniä ja jemmaavat ne välikaton vällyihin.
Pikkuhiljaa eristeet kostuvat virtsasta ja ulosteista. Henttonen on nähnyt uransa aikana melkoisia varastoja ja ulosteläjiä, jotka ovat tihkuneet sisätiloihinkin.
Lintulaudalla asioivat jyrsijät voivat levitä myös naapurien kattoihin, jolloin kasassa on naapuririidan ainekset.
Pahimmillaan kutsumattomat vieraat voivat aiheuttaa oikeusjupakan, kun myyty talo osoittautuu hiirten kaluamaksi pommiksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








