Pyöreiden löylyjen tynnyrisauna – vanha suosikki ei ole koskaan menettänyt asemaansa

Kievari Rantapirtin tervatynnyriin rakennettu sauna on Suomen ensimmäinen tynnyrisauna. Kuva: Petteri Kivimäki

Tynnyrisauna on keksitty Koskenpäällä nykyisessä Jämsän kaupungissa. Teollisuusneuvos Kustaa Vuolle-Apiala perusti Koskenpään Tervatehtaan 1900-luvun alussa.

Tehtaan toiminta oli jo loppunut 1950-luvulla. Teollisuusneuvoksestakin oli jo aika jättänyt vuonna 1959, mutta vanha, suuri tervatynnyri oli jäänyt jäljelle. Sen osti huutokaupasta muutaman kilometrin päässä sijaitsevaan matkailuyritykseensä Esko Niinimäki.

Mustaan tervatynnyriin rakennettiin maailman ensimmäinen tynnyrisauna. Harjakaton keskeltä nousi savupiippu, josta tuprutti savua. Turvekaton alla oli terassi, jossa vilvoiteltiin saunan jälkeen.

Kokonaisuudesta tuli niin kutsuva ja viehättävä, että leirintäalueella riitti saunojia jonoksi asti, ja muisto saunomisesta pienessä menninkäisen saunassa piirtyi monen mieleen.

Lisää löylyä löivät monet lehtimiehet, jotka kävivät tekemässä juttuja Jämsän Koskenpäässä. Kiinnostus pyöreää saunaa kohtaan oli niin suurta, että Niinimäen matkailuyrityksessä aloitettiin pian tynnyrisaunojen valmistus. Eikä aikaakaan, kun niitä valmistettiin jo usealla paikkakunnalla.

Yrityksessä vuodesta 1973 työskennellyt Erkki Långström osti Niinimäeltä saunojen valmistuksen 1980-luvulla ja perusti Tynnyrimökit Oy:n. Långströmin poika jatkaa edelleen valmistusta, sillä suomalaiset ostavat yhä tynnyrisaunoja tasaiseen tahtiin.

Esko Niinimäen pojan yritys Kievari Rantapirtti on puolestaan erikoistunut maaseutumatkailuun, ohjelmatuotantoon ja lämmittää edelleen tervatynnyriä. Toinenkin aito tynnyri odottaa kunnostusta.

Tynnyrisaunoja ilmestyi 1960–1970-luvuilla pihasaunoiksi ja mökkisaunoiksi ympäri Suomen. Niitä rakennettiin pyörien päälle ja kuljetettiin toreille ja tapahtumiin. Kesälomareissullekin lähdettiin saunan kanssa.

Saunoja myytiin Ruotsiin, Englantiin ja muualle Eurooppaan. Rivieralta ja Japanistakin löytyy jokunen. Hannoverin Expo-maailmannäyttelyssä vuonna 2000 Suomen osastoa koristivat koivut, laituri, järvi ja tynnyrisauna.

Tynnyrisaunan erikoinen ulkonäkö ei jätä ketään kylmäksi, siitä joko pitää tai ei. Saunan etuja ovat nopeus ja miellyttävän pehmeät, ”pyöreät” löylyt. Sauna on valmis vajaassa puolessa tunnissa, ja lämmittäminen vie vain vähän polttopuita.

Vastustajien mukaan pienessä tynnyrisaunassa joutuu istumaan selkä pyöreänä ja pää osuu kattoon. Lauteet ovat alempana kuin muissa saunoissa. Tämä on hyvä niille, joilla on rajoituksia liikkumisessa. Toiset taas väittävät, että jalat eivät lämpene kunnolla.

Parasta on monen mielestä se, että sauna on erillinen rakennuksensa. Sinne mennessä unohtuvat arjen murheet ja saunapolulla ehtii saada raitista ilmaa ja vilvoittelua. Pihasaunan hankinnan jälkeen sisäsaunan käyttö on monelta jäänyt.

• Tynnyrisauna vaatii rakennusluvan, koska siinä on tulisija.
• Vaikka rakennus olisikin siirrettävä, sen pysyvä sijoittaminen tekee siitä pysyvän rakennuksen.
• Moni tynnyrisaunan tilannut on päätynyt laittamaan sen soralle, betonilaattojen päälle.
• Usein tynnyrisaunassa on kantovesi.
• Uusissa tynnyrisaunoissa on tarjolla maisemaikkunoita ja lasiseiniä.
• Teollisuusneuvos Vuolle-Apiala perusti myös huopatehtaan, joka on tunnettu syylingeistään ja marsalkka Mannerheimin käyttämistä huopasaapikkaista.
• Koskenpään Huopatehdas toimii yhä ja valmistaa teollisuushuopaa.