Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Atria teki Päivi Nergistä johtajan

    "On väärin luvata, että kaikki palvelut olisivat yhdenvertaisia."
    "Lihatalojen yhdistäminen ja Atrian synnyttäminen oli aikamoinen fuusiokokemus", Päivi Nerg sanoo. Maalaisuus ei ole hänestä kadonnut, sillä suvun kesäpaikka on yhä Laukaassa ja serkulla on vielä hevosiakin. "Urakehitykseni on ollut aika eriskummallinen sillä koulutuksella, minkä aikanaan sain", agronomi Päivi Nerg sanoo. Hän kiittelee Viikin-opintoja konkreettisiksi, ja neuvoo nuoria kehittämään itseään koko työuran ajan.
    "Lihatalojen yhdistäminen ja Atrian synnyttäminen oli aikamoinen fuusiokokemus", Päivi Nerg sanoo. Maalaisuus ei ole hänestä kadonnut, sillä suvun kesäpaikka on yhä Laukaassa ja serkulla on vielä hevosiakin. "Urakehitykseni on ollut aika eriskummallinen sillä koulutuksella, minkä aikanaan sain", agronomi Päivi Nerg sanoo. Hän kiittelee Viikin-opintoja konkreettisiksi, ja neuvoo nuoria kehittämään itseään koko työuran ajan. Kuva: Kari Salonen

    Päivi Nerg on ollut aina kummajainen, minne ura on häntä vienytkin: maitotieteilijän lihataloon, perusmaisterin johtamaan professoreita, agronomin ekonomistien linnakkeeseen.

    Hän arvelee oppineensa käytännönläheisyyttä ja mutkatonta suhtautumista uusiinkin asioihin isossa perheessä.

    Nerg syntyi Suolahdella kahdeksanlapsiseen perheeseen toiseksi nuorimpana ja varttui Keuruulla. Äiti oli kotiäiti, isä kanttori ja sittemmin pankinjohtaja. Isovanhemmilla molemmin puolin oli maatilat: Laukaassa hevosia ja Keuruulla kanoja.

    "Meidän kesäämme kuului aina auttaa heinänteossa, hoitaa kanoja, kerätä ja pestä kananmunia ja tehdä muutakin, mitä lapsi voi. Se on osa lapsuuteni mielenmaisemaa", hän kertoo.

    Nerg on itse aina asunut kerrostalossa mutta tuli valinneeksi käytännön ihmisenä ja "jotenkin luontaisesti" maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan pohdittuaan myös lääke- ja kauppatieteitä.

    Tutustuttuaan eräänä kesänä Sveitsissä juustomestarin työhön, myös Nerg mietti juustomestarin uraa. Hän päätyi kuitenkin Viikkiin lukemaan maitotaloustiedettä ja sitä kautta harjoitteluun Haapamäelle Riihosen maitotilalle.

    Ensimmäistä työpaikkaansa Nerg haki kuitenkin Kuopiosta Lihakunnalta laboratoriopäällikkönä, kun mieskin työskenteli Kuopiossa ja kaksi lastakin oli jo tehtynä.

    "En ollut koskaan käynyt teurastamossa tai makkaratehtaassa. Johtaja Esa Heikkinen halusi tehdä tehdaskierroksen ja katsoa, kestääkö se tyttö täällä", Nerg nauraa.

    Liha-alalle meno oli siis sattumaa, mutta kymmenen vuotta vierähti Lihakunnassa ja myös Itikka-fuusiossa.

    "Olin hirveän nuori, mutta Pauli Jauhiainen ja Seppo Paatelainen veivät, testasivat ja nostivat erilaisiin tehtäviin meitä kahta nuorta, minua ja Juha Gröhniä. Olimme fuusion rakentamisessa avainasemassa. Minulle naisena se ei ollut mitenkään itsestäänselvää, kun liha-ala on niin miehinen kuin voi ja vielä osuuskuntapohjainen."

    Nuorten etuna oli, ettei kumpaakaan rasittanut savolaisuus tai pohjalaisuus.

    "Minun elämänurallani se oli sellainen johtamisoppi, jossa näki, kuinka esimies voi kannustamalla ja huomaamattomasti viedä nuoria ihmisiä eteenpäin. Ja että kaikki on mahdollista, jos on itse valmis tekemään."

    Millaisen liha-alan fuusion tekisit nyt?

    "En ole seurannut niin läheltä, mutta silläkin teollisuudenalalla pitäisi hakea enemmän mittakaavaetuja. Olen nähnyt fuusioissa paljon hyötyä siitä, että rakenteita ravistellaan ja mietitään, kenen eteen työtä tehdään. Liha-alalla suomalaisen tuottajan eteen."

    Fuusion jälkeen puolison piti palata Kuopioon, ja Päivikin päätyi Kuopion yliopistoon johtotehtäviin. Yhtäkkiä kymmenen vuoden työuralla ei ollut arvoa, koska Nerg oli pelkkä maisteri ja vieläpä oudolta alalta.

    "Se oli hurja hyppy yritysmaailmasta yliopistomaailmaan, professorit olivat aivan hämmennyksissään."

    Rupeaman lopussa odotti taas fuusio: Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistäminen Itä-Suomen yliopistoksi.

    Sen jälkeen Nerg olikin sitten enemmän johtaja kuin elintarviketieteilijä, ja hän hakeutui aikuisten lastensa perässä Helsinkiin ja siellä itselleen vieraaseen valtiovarainministeriöön – jälleen outona lintuna. Nerg ihmetteli, kuinka maa- ja metsätaloustieteilijä maakunnasta tuli valituksi ministeriöön, joka on taloustieteilijöitä täynnä.

    Nerg toimi välillä sisäministeriön kansliapäällikkönä ja keskeisimpänä virkamiehenä vuoden 2015 turvapaikanhakuvyöryn aikaan. Hän jätti kuitenkin kautensa kesken ja siirtyi tämän vuoden alusta alivaltiosihteeriksi valtiovarainministeriöön. Palkka parani ja tärkeimmäksi työksi tuli auttaa hallitusta saamaan sote-uudistus tehtyä.

    Päivi Nerg

    Syntynyt 28.4.1958 Suolahdessa, omaa sukua Vesterinen, nykyinen kotipaikka Kauniainen

    Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri

    Alivaltiosihteeri valtiovarainministeriössä, hallintopolitiikan johtaja ja sote-projektijohtaja

    Sisäministeriön kansliapäällikkö 2012–2017

    Aiempaa työuraa Atrialla ja Lihapolarissa, Kuopion yliopistossa, valtiovarainministeriössä.

    Kristillisdemokraattien eduskuntavaaliehdokas vuonna 2007, jäi varasijalle.

    Puoliso metsänhoitaja Jukka Nerg, kolme lasta, neljä lastenlasta.

    Harrastaa työmatkapyöräilyä, golfia, kesämökkeilyä.

    Lue myös:

    Sote-uudistusta johtava virkamies Päivi Nerg: Maakuntien määrä tulee pienenemään