Varpuskanta taantuu,pikkuvarpuset runsastuvat
Monilla tutuilla varpuspaikoilla näkee nykyisin vain pikkuvarpusia. eero ketola Kuva: Viestilehtien arkistoVarpusista ennen tutut puistojen ja pihapiirien orapihlaja-aidat ja maalaistalojen pihapiirit ovat nykyisin pikkuvarpusten elinpiiriä.
Pikkuvarpunen on ilmeisesti voimakkaimmin massaamme levittyviä lintulajeja. Kolmannen Lintuatlaksen tietojen mukaan runsastuminen on ollut räjähdysmäistä.
Lajin määrä alkoi nopeasti lisääntyä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Nykyisin pikkuvarpunen pesii koko Etelä-Suomessa ja länsirannikkoa myöten. Säännöllinen levinneisyysalue ulottuu jo Perämeren pohjukkaan.
Pikkuvarpusen pesimäkanta saattaa olla jo lähes 200 000 paria, ja määrä nousee koko ajan.
Lintuatlaksen mukaan samaan aikaan varpusen pesimäkanta on laskenut 600 000 parista noin 240 000 pariin.
Varpuskannan romahduksen syynä pidetään karjan ja laitumien vähenemistä ja omakotitalojen pihapiirien siistiytymistä.
Pikkuvarpunen hyödyntää samoja ravintokohteita kuin varpunen, mutta laji kykenee talvella hyödyntämään tehokkaasti hangen läpi törröttäviä rikkaruohokenttiä ja omakotitalojen lintulautojen antimia.
Pikkuvarpunen viihtyy samalla tavalla ihmisten läheisyydessä kuin varpunen, taajamissa, kyläyhteisöissä ja viljelysmailla.
Pikkuvarpunen on oppinut myös hyödyntämään sähkötolppien onttoja, metallisia orsitankoja. Jo runsaat parikymmentä vuotta sitten Salon ympäristön maaseutualueella havaittiin pikkuvarpusten pesivän metallisissa orsitangoissa.
Samaan pesimäpaikkaan ovat yrittäneet muun muassa tervapääsky ja kottarainen, mutta heikolla menestyksellä.
Tosinaan pikkuvarpunen pesii sähkötolpassa, keskellä viljelysmaata. Lähimpään asutukseen saattaa olla matkaa jopa kilometrejä.
Metalliputkessa pikkuvarpusten pesät ovat hyvin suojassa. Pienet petonisäkkäät tai käpytikat eivätkä muutkaan munia syövät linnut pääse sisälle putkeen.
Pikkuvarpunen pesii kaksi kertaa kesässä, poikueet ovat suuria ja pesinnät onnistuvat hyvin. Kannan kasvu on edelleen nopeaa. Monissa muissa Euroopan maissa pikkuvarpusten määrä on vähentynyt.
Pakkasessa värjöttelevän pikkuvarpusparven ääni kuulostaa varpusten silputukselta.
Lähietäisyydeltä erottaa varpusesta erottavat tuntomerkit. Lintujen pää on suklaanruskea ja poskissa on musta laikku. Lentoon pyrähtävä parvi ääntelee kuuluvasti napsahtavia, konemaisia näppäilyjä.
EERO KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
