Suomessa Mikko Hautalan perheen koti sijaitsee Helsingin luonnonläheisessä Viikin kaupunginosassa. Loma-ajat Hautala viettää mielellään Etelä-Pohjanmaalla Teuvalla, Seinäjoella ja Alavudella. Kuva: Sanne Katainen
Presidentinvaaleissa nähdään Venäjän vaalivaikuttamista, arvioi Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala
Kiireinen suurlähettiläs rentoutuu leikkimällä lastensa kanssa ja lukemalla Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa.
Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala tiesi jo varhain haluavansa diplomaatiksi. Hän sai kymmenvuotiaana joululahjaksi karttakirjan ”Meidän maapallo”, josta seinäjokinen opetteli ulkoa kaikkien pääkaupunkien nimet. Kuva: Sanne KatainenMikko Hautala herää ovikellon soittoon päiväunilta Helsingin Viikin-kodissaan. Aikaerorasitus eli jet lag vaivaa kokenutta diplomaattia, joka on matkustanut viikoksi Yhdysvalloista Suomeen suurlähettiläspäiville.
Hautala on toiminut suurlähettiläänä Washingtonissa syksystä 2020 lähtien. Sitä ennen hän työskenteli Suomen Venäjän suurlähettiläänä ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön ulkopoliittisena neuvonantajana.
Seinäjokelainen pikkupoika tivasi jo Joupin alakoulussa opettajilta etäisten maiden pääkaupunkien nimiä. Hautala päätti lopullisesti 13-vuotiaana, että hän haluaa isona diplomaatiksi.
”Se oli huhtikuu 1986, kun kävin Seinäjoen kaupunginkirjastossa. Katsoin opinto-oppaita ja päätin mennä lukemaan poliittista historiaa valtiotieteellisen tiedekuntaan. Huomasin, että diplomaatin työ on yksi työpaikka, johon sieltä suunnataan”, Hautala kertoo.
Mikko ei ole perheessään poikkeus, sillä hänen siskonsakin tiesi jo neljävuotiaana ryhtyvänsä aikuisena eläinlääkäriksi.
”Pikkusisko on Atrialla Nurmossa eläinlääkärinä ja vetää sikapuolta. Hän leikkasi jo pikkutyttönä sukulaisten isoilta susikoirilta kynnet, koska ei pelännyt eläimiä.”
Mikko Hautalan pitkä matka Seinäjoelta maailman mahtimiesten Joe Bidenin, Donald Trumpin ja Vladimir Putinin pöytiin on edellyttänyt sitkeää työntekoa. Hän kertoo olleensa koulussa nuorempana pieni häirikkö.
Hautala suoritti Helsingin yliopistossa kaksi maisterintutkintoa. Poliittisen historian lisäksi hän opiskeli toisena pääaineenaan slaavilaisia kieliä.
”Muistan, kun aloitin opiskeluja valtsikassa ja muut kaverit lähtivät illalla kaljalle. Sanoin lähteväni kotiin, mutta menin oikeasti puolan peruskurssille. En käynyt yksissäkään opiskelijabileissä, vaan tavoittelin omaa unelmaani.”
Nuoruuden ahkerointi kannatti, sillä Hautala puhuu yhä sujuvasti vähintään kuutta kieltä: suomea, ruotsia, englantia, venäjää, ukrainaa ja puolaa.
”Olen pohjalainen hullu, joten otin nuorena tavoitteeksi opetella kaikki slaavikielet. Myöhemmin jätin valikoimasta pois ylä- ja alasorbin, joita puhutaan lähinnä tietyissä osissa Saksaa.”
Suomen Kiovan-suurlähetystössä Hautala työskenteli kolme vuotta ennen varsinaista diplomaatin uraansa. Nuori mies pääsi suurlähetystöön ensiksi harjoittelijaksi ja sitten viisumivirkailijaksi 1998. Hän peri Kiovan pestin opiskelutoveriltaan Jussi Halla-aholta.
”Olen pohjalainen hullu, joten otin nuorena tavoitteeksi opetella kaikki slaavikielet.”
Mikko Hautala ei ole nähnyt yhtään merkkiä siitä, että Venäjä arvioisi uudelleen käsikirjoitustaan Ukrainan elinkelpoisuuden tuhoamisesta, vaikka hyökkäyssota on sujunut takellellen. Kuva: Sanne KatainenSauli Niinistön aika tasavallan presidenttinä päättyy ensi vuonna. Suomi on tehnyt isot ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut, mutta seuraava presidentti ei voi vaipua huolettomuuteen.
Hautalan mukaan suurvaltapoliittinen tilanne on erittäin jännitteinen. Suomalaisten pitää seurata hyvin tarkkaan Kiinan ja Yhdysvaltain välistä suhdetta. Esimerkiksi Taiwanin tilanne vaikuttaa suoraan Suomen turvallisuuspolitiikkaan, hän muistuttaa.
”Suomen pitää välttää muuttumasta provinsiaaliseksi maaksi, joka katsoo maailmaa kapeasta kulmasta.”
Hautala arvioi, että Venäjän informaatiovaikuttamista nähdään tulevissa presidentinvaaleissa.
”Venäjä toivoo, että Suomi rajaisi Natossa omaa toimintaansa ja olisi passiivinen jäsenmaa. Jos joku presidenttiehdokas ilmoittautuu pro-Venäjä-henkiseksi, se lienee vaalimenestyksen suurin tappaja.”
Hautalan mukaan Venäjän nykyistä tökeröä nettipropagandaa voi verrata vanhanaikaisuudessaan ”Moskovan Tiltun” radiolähetyksiin talvi- ja jatkosodassa.
”Tiltu on aina ajastaan jäljessä.”
”Venäjä toivoo, että Suomi rajaisi Natossa omaa toimintaansa ja olisi passiivinen jäsen.”
Mikko Hautalan näkemyksille on riittänyt kysyntää Yhdysvalloissa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa ja Suomi hakeutui Naton jäseneksi. Arvostetun diplomaatin nimi pyöri pitkään mukana myös jokerikorttina presidenttipelissä.
Hautala osallistui jo joulukuussa 2021 Kaliforniassa puolustuspolitiikkaan keskittyvään Reagan-foorumiin. Usea Yhdysvaltain kongressin jäsen kyseli entiseltä Suomen Moskovan-suurlähettiläältä, mitä uhitteleva Venäjä todellisuudessa aikoo.
”Vastasin, että todennäköisimmin Venäjä hyökkää ja yrittää vallata heti pääkaupungin Kiovan. Moni ihmetteli Yhdysvalloissa arvioni synkkyyttä. Putin ei bluffaa, vaan pyrkii saamaan poliittisen vallan itselleen Ukrainassa. Se oli vain loogista päättelyä.”
Hautala ei ole nähnyt merkkiäkään siitä, että Venäjä arvioisi uudelleen käsikirjoitustaan, vaikka hyökkäyssota on sujunut takellellen. Suurlähettilään mukaan Ukrainassa käydään strategista näännytyssotaa, jossa Venäjä odottaa lännen väsymistä.
”Venäläiset pyrkivät tuhoamaan Ukrainan elinkelpoisuuden ja he ovat varanneet tähän vuosia aikaa. Ei voi myöskään poissulkea sitä, että Ukrainan sota laajenee muualle maailmaan”, Hautala varoittaa.
Kiireisen suurlähettilään ja perheenisän ainoa harrastus on systemaattinen lukeminen. Helsingin Viikin kodissa on vain pieni osa Mikko Hautalan kirjakokoelmasta. Kuva: Sanne KatainenMikko Hautalan perhe viihtyy hyvin Washington D.C.:ssä. Vaimo Heli työskentelee miehensä tavoin diplomaattina, 6- ja 8-vuotiaat pojat käyvät paikallista koulua.
Suomessa peruskoulun sanotaan olevan kriisissä. Mallia opetuksen kehittämiseen voisi Hautalan mielestä hakea Yhdysvalloista.
”Opettajilla on siellä erittäin kova auktoriteetti. Kännykät ovat kiellettyjä ja pieneenkin kiusaamiseen puututaan. Pojat lähtevät joka aamu iloisina kouluun, koska tunneilla vallitsee kuri ja järjestys.”
Suurlähettilään työpäivät ovat pitkiä, ja usein iltaisin on vielä erilaisia kutsuja. Hautalan mukaan diplomaatin työ ei ole tavallista duunia vaan elämäntapa. Viikonloput Mikko Hautala pyhittää perheelleen.
”Ei tule kuuloonkaan, että lähtisin esimerkiksi pelaamaan golfia lauantaina kavereiden kanssa. Lueskelen kotona ja pojat leikkivät siinä vieressä. Lapset tulevat syliini kymmenen minuutin välein.”
Hautalalla on tapana sanoa nuorille diplomaateille, että he ovat työuransa alussa tyhjiä samovaareja, jotka itse täyttävät teenkeittimen.
”Työn määrä merkitsee vettä ja työn laatu teelehtiä. Niiden diplomaattien samovaarissa on paljon väkevää teetä, jotka tekevät runsaasti vaativaa työtä”, Hautala kuvailee.
”Lueskelen kotona ja pojat leikkivät siinä vieressä. Lapset tulevat syliini kymmenen minuutin välein.”
Kiireisen suurlähettilään ja perheenisän ainoa harrastus on systemaattinen lukeminen. Se kuuluu olennaisesti myös diplomaatin työnkuvaan.
”Amazonin verkkokaupasta löytyy kirjoja, jotka on julkaistu vuosikymmeniä sitten pieninä painoksina. Se on minulle huumetta, kun selailen valikoimaa kotisohvalla. Vaimo sanoo, että jos kirjat ovat miehen pahe, olkoon näin.”
Mikko Hautalan silmät alkavat loistaa, kun puhe kääntyy Kalle Päätalon tuotantoon. Hautala on saanut tartutettua Päätalo-innostuksen myös nykyiseen Suomen Moskovan suurlähettilääseen Antti Helanterään.
”Sanoin edellisenä kesänä Antille, että jos haluat mennä toiseen maailmaan ilman psykedeelejä, niin rupea lukemaan Iijoki-sarjaa.”
Kun Heli Hautala odotti perheen esikoista, Mikko päätti lähteä isänsä kanssa pyhiinvaellusmatkalle Taivalkoskelle Päätalon kotiseudulle. Pienen suostuttelun jälkeen vaimokin lähti mukaan reissuun.
”Hän naureskelee vieläkin, miten me aikuiset miehet lähes purskahdimme itkuun, kun näimme Päätalon kirjoista tutut paikat Villinsaaren ja Vittuojan.”
Mikko Hautalalla on tapana sanoa nuorille diplomaateille, että he ovat työuransa alussa tyhjiä samovaareja. Kuva: Sanne KatainenMikko Hautala
Seinäjoella vuonna 1972 syntynyt diplomaatti.
Valtiotieteiden maisteri ja filosofian maisteri Helsingin yliopistosta. Ulkoministeriön diplomaattikurssi (Kavaku) 2001, josta suuntasi virkauralle samana vuonna.
Toiminut muun muassa ulkoministerien Ilkka Kanervan (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) diplomaattineuvonantajana.
Aloitti Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläänä syyskuussa 2020. Sitä ennen työskenteli Suomen Venäjän-suurlähettiläänä vuosina 2016–2020. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ulkopoliittinen neuvonantaja 2012–2016.
Perheeseen kuuluvat puoliso Heli Hautala sekä 8- ja 6-vuotiaat pojat.
Harrastaa lukemista.
Hautalat ovat asuneet Moskovassa ja Washingtonissa yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta. Seuraava määränpää on ehdottomasti Suomi, kun Mikon nykyinen virka suurlähettiläänä päättyy.
Diplomaattiperhe viettää kaikki lomansa Etelä-Pohjanmaalla. Mikko Hautalan peruskorjattu sukutila sijaitsee Teuvan Äystönkylällä. Edesmenneet isovanhemmat pitivät siellä aikanaan karjaa.
Hautalat pitävät tärkeänä, että pojat juurtuvat myös kehä kolmosen ulkopuolelle.
”Muistan kesän 1984, kun minun piti mullata 12-vuotiaana mummolan perunapelto. Tuntui, että sarat eivät lopu koskaan. Vaimo pelkää tai ehkä salaa toivoo, että muutamme eläkkeellä Pohjanmaalle.”
Entä mitä Mikko Hautala aikoo tehdä seuraavaksi, lähteekö hän kenties politiikkaan?
”Pitää ehkä mennä taas Seinäjoen kirjastoon. Jos tapaat minut siellä tietyn kirjahyllyn kohdalla, saat asiasta jotain vinkkiä”, Hautala hymyilee salaperäisesti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
