Maanviljelijä Seppo Suksi
Äkillinen sairaus vei 2.4.2015 maanviljelijä Seppo Suksen 60-vuotiaana.
Seppo oli jo kotoaan saanut yrittäjähenkisen elämän eväät sekä kiinnostuksen maatalouteen. Loimaan maatalousoppilaitoksen isäntäkoulun käytyään Seppo jatkoi kotitilan maataloustöissä vastaten emakoiden hoidosta.
Loimaan Hirvihovista Seppo löysi Kaija Uusitalon, jonka kanssa meni naimisiin 1975. Perheeseen syntyi kaksi poikaa ja yksi tyttö. Aluksi he asuivat Loimaalla ja Seppo toimi kaupungin maataloussihteerinä.
Kaijan kotitilalla Ypäjällä tapahtui sopivasti sukupolvenvaihdos 1977. Alkoi uusi elämä Puiston tilaa vahvasti kehittämällä.
Rakennettiin sikala, jota on laajennettu aina 170 emakon yhdistelmäsikalaksi. Tilan peltoalaa on kasvatettu määrätietoisesti 20 hehtaarista 90:een. Tila on palkittu vuoden 2004 sikatilana Hämeessä.
Seppo luki tiedelehtiä ja haki uusia mahdollisuuksia elinkeinon kehittämiseksi. Hän oli ennakkoluuloton, hyvin yrittäjähenkinen sekä erittäin kiinnostunut uusimman tekniikan hyödyntämisestä maataloudessa. Hänellä oli omat reseptit sikojen ruokintaan.
Mihin hän ryhtyi, sen hän teki aina täysillä niin kotitöissä kuin luottamustehtävissäkin. Puolisona Seppo oli huomaavainen ja isänä hän opetti lapsilleen hyvän työmoraalin ja kannusti ja rohkaisi heitä. Isän apu oli aina saatavilla.
Seppo toimi Hämeen sikatalouskerhon puheenjohtajana 1987–1988.
LC Ypäjän toiminnassa Seppo oli 1991 alkaen ollen sen presidentti 2000–2001. Hän oli piirin Lohkon puheenjohtaja 2005–2006 ja klubin jäsenjohtaja 2011–2012. Seppo oli perustamassa Ypäjälle naisten LC Katea 2004.
Seppo oli Ypäjän Osuuspankin hallituksessa 1997 alkaen.
Luottamushenkilönä Seppo oli yhteistyökykyinen, rakentava ja hän arvosti muidenkin mielipiteitä. Hän oli ikuinen optimisti ja hänellä oli asioihin aina myönteinen lähestymistapa.
Aina kun tapasin Sepon, hänellä oli selkeitä ehdotuksia siitä, miten maatalous- ja maaseutupolitiikkaa pitäisi kehittää, jotta maaseudun elinvoima ja elinkeinon kannattavuus paranisivat. Hän oli miettinyt asioita perusteellisesti. Olen niistä vuosikymmenten aikana saamistani neuvoista hyvin kiitollinen.
Hän oli tyytyväinen maatalousyrittäjä, joka piti työstään vaikka maatalouden tilanne onkin vaikea.
Seppo siunattiin 25.4. Ypäjällä päivänä, jolloin toivorikkaat kylvöt taas kerran aloitettiin. Haudalla aurinko lämmitti keväisesti. Yksi kylvömies Seppo on poissa. Hänen valoisa muistonsa ja arvokas elämäntyönsä elää ikuisesti muistoissamme. Vaikka elon siteet kaikki kerran katkeaa, muistojen kauniit kiteet ikuisiksi jäävät.
Sirkka-Liisa Anttila
Kirjoittaja on kansanedustaja,
Seppo Suksen ystävä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
