Kirja-arvio: Kolmen nuoren tarinoita yhdistää jalkapallo ja epävarma hapuilu aikuisiksi

Eerik Kuusela: Himmeämpien valojen kentät. 218 sivua. Brik 2020. Kuva: Kirjailijan Brik

Selittämättömät oireet, toimintakyvyn menettäminen, epätoivo. Ne pysäyttävät Ilarin, nuoren ja lupaavan jalkapalloilijan.

Ilari joutuu sairastumisensa vuoksi muuttamaan takaisin vanhempiensa luo. He tukevat ja auttavat etsimään apua, mutta lääkärit eivät löydä potilaasta mitään vikaa.

Veeti on aloittanut yliopisto-opiskelunsa. Jalkapallossa tavoitteena on sarjanousu, mutta opiskelija- ja urheilijaelämää kalvaa syyllisyys lapsuuden mopokolarista. Siinä katkesi alkuunsa Veetin ystävän ja niin ikään lahjakkaan palloilijan ura.

Myös lukiolainen Lassi elää jalkapallolle, mutta jää ilman kutsua pelikaverien muihin rientoihin. Kotona hän kokee yksinäisyyttä ja pakenee tietokonepelien maailmaan. Pettymys ensirakkaudessa painaa raskaana, mutta sen yli ajaa paine löytää pari vanhojen tansseihin.

Eerik Kuuselan esikoisromaani Himmeämpien valojen kentät kertoo kolmen nuoren kasvutarinat. Niitä yhdistävät paitsi jalkapallo, myös nuoren miehen aikuistumiseen ja itsensä hyväksymiseen liittyvät paineet.

Paineet – itse luodut tai ympäriltä koetut – ohjaavat ja muuttavat elämää. Vaasan yliopistossa viestintää opiskelevan Kuuselan kirja on syntynyt osana toipumista urheilijan vakavasta ylirasitustilasta. Kirjan tarina antaa toivoa, valoa ja ymmärrystä, johtuipa ylirasitus mistä hyvänsä.

Lue täältä kaikki Maaseudun Tulevaisuuden kirja- ja muut kulttuuriarviot.