Mathildedal keksi, miten kylä täyttyy kävijoistä

Olutmaistelulaudalta testataan oma kyläpanimon suosikkiolut ravintola Terhossa, kertoo ravintoloitsija Laura Lahtinen. Kuva: Riitta Mustonen

Petri ja Nina Sirén ovat muuttaneet Fiskarsista Porvoon kautta Mathildedaliin. 

Alpakat ovat yksi syy vierailla Mathildedalissa. Kuva: Riitta Mustonen

Viime heinäkuussa Mathildedalin asukkaat hieraisivat silmiään: mitä on tapahtunut? Sataman parkkipaikka oli täynnä autoja ja tiellä ruuhka.

Ei sen kummempaa kuin aukeaman juttu valtakunnallisessa lehdessä. Siinä kerrottiin salaisesta lomaparatiisista, Mathildedalin ruukkikylästä Salossa.

Tälle kesälle odotetaan lisää kävijöitä, mutta sen sijaan, että olisi levennetty kapeita kyläteitä, alennettiin nopeusrajoitusta. ”Kyläläiset haluavat säilyttää Mathildedalin aitona pikku kylänä, jossa näkyy historia”, sanoo Salon matkailun kehittämispäällikkö Maija Pirvola.

Toki kylän parkkipaikkaa laajennettiin, mutta edelleen satunnainen matkailija saattaa vahingossa ajaa kylän ohi, jos ei tiedä, mitä se kätkee sisäänsä.

Kyläidylli rakentuu tammien reunustaman puistotien ympärille. Siihen kuuluu neljä kyläravintolaa, kaksi kahvilaa, suklaapuoti, kyläpanimo ja -leipomo, alpakkakehräämö, -kutomo ja puoti, vanhojen tavaroiden liike, vaateputiikki ja kotoisaa majoitusta tarjoavia yrityksiä.

Vanhoja ruukkitehtaan tiloja voi vuokrata juhlakäyttöön ja vierasvenesatamassa on kolmesataa venepaikkaa. Kylällä toimii kaksi kalastajaa, joista toinen järjestää kalastusretkiä matkailijoille.

Kylän vetonaula ovat myös niityllä laiduntavat alpakat. Niiden villaa kehrätään Ruukin kehräämössä langaksi ja kudotaan tuotteiksi, joita myydään puodissa.

”Salossa on kolme ruukkikylää: Teijo, Kirjakkala ja Mathildedal. Mathildedal on niistä ehdoton helmi”, arvioi Pirvola.

Yksi syy Mathildedahlin suosiolle lienee siinä, että suuri osa sen yrittäjistä on maallemuuttajia, kaupungista tulleita. He ovat löytäneet kylästä rauhan ja osaavat tarjota sitä muillekin.

PetriS Chocolate Roomin yrittäjät Petri ja Nina Sirén ihastuivat Mathildedaliin niin, että ostivat kylän vanhan koulun ja remontoivat siihen kahvilan ja bed & breakfast -paikan. Perhe muutti koulun yläkertaan asumaan, ja tulevaisuudessa on tarkoitus siirtää myös tuotantoa Mathildedaliin.

”Vaikka olimme just asettuneet Porvooseen, niin tämä oli niin hieno mahdollisuus, ettei sitä voinut jättää käyttämättä”, Petri Sirén sanoo.

Sirénit ovat asuneet myös toisessa ruukkikylässä Fiskarsissa. ”Täällä talvetkin ovat vilkkaampia kuin siellä, sillä täällä on Teijon laskettelukeskus ja kansallispuisto.”

Teijon kansallispuiston perustaminen vuonna 2015 olikin onnenpotku Mathildedalille. Se vetää alueelle niin kotimaisia kuin ulkomaisia vieraita.

Majatalo Sypressin pitäjä Tarja Aho on nähnyt puiston vaikutuksen. Hän tuli kylään kymmenen vuotta sitten. ”Rakastuin tähän maisemaan. Aavistin, että kymmenen vuoden päästä täällä on jotain muuta. Viime kesä olikin jo aika haipakkaa.”

Mathildedal sijaitsee Teijon kansallispuiston vieressä, missä oli viime vuonna lähes 105 000 kävijää. Puistossa on 50 kilometriä merkittyjä reittejä, joista lähin on noin viiden kilometrin reitti Mathildedal-järven ympäri.

Pirvolan mukaan Mathildedal menestyy, koska se vastaa juuri niihin kehityssuuntiin, jotka matkailussa ovat kärjessä: luonto, historia ja kulttuuri ja paikallisuus.

”Tulevaisuudessa korostuvat kestävä matkailu ja luksus. Suomalaisiin vetoaa luonnollinen luksus eli hyvä ruoka, yhteinen tekeminen sekä aidot ja paikalliset elämykset. Niitä täällä on.”