Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Video: Jättimäinen joutsen tervehtii autoilijaa Nelostiellä – taideteos syntyi kyläläisten talkoilla

    Viitasaaren Niinilahden kylän asukkaat kokosivat voimansa ja rakensivat yhteisötaideteos Tuhansien laulujen joutsenen.
    Yhteisötaideteos Tuhansien Laulujen Joutsen valmistui Niinilahden kylän asukkaiden talkootyöllä. Ilpo Liimatainen (vas.), Kauko Peltonen, Jaana Bombin ja Mirja Sutinen sekä venekuski Tero Muhonen ihastelivat valmista joutsenta viime viikolla.
    Yhteisötaideteos Tuhansien Laulujen Joutsen valmistui Niinilahden kylän asukkaiden talkootyöllä. Ilpo Liimatainen (vas.), Kauko Peltonen, Jaana Bombin ja Mirja Sutinen sekä venekuski Tero Muhonen ihastelivat valmista joutsenta viime viikolla. Kuva: Petteri Kivimäki

    Viitasaaren kaupungin eteläisimpään laitaan, aivan Nelostien kupeeseen on ilmestynyt jättiläismäinen lintu.

    Keitele-järvessä kelluva valtaisa joutsen kiinnittää välittömästi tiellä liikkuvan autoilijan huomion.

    Kyseessä ei kuitenkaan ole elävä olento, vaan Niinilahden kylän asukkaiden suunnittelema ja rakentama yhteisötaideteos, joka kantaa nimeä Tuhansien laulujen joutsen.

    Joutsenen tarina sai alkunsa vuosi sitten keväällä, kun Taiteen Wirtapiiri -yhteisötaidehankkeen projektipäällikkö Jaana Bombin oli yhteydessä niinilahtelaisiin.

    "Olin yhteydessä noin vuosi sitten kyläläisiin ja ehdotin, että tehtäisiinkö tänne yhteisötaideteos", Bombin avaa.

    Laudasta rakennettu joutsen on syntynyt alusta loppuun kylän asukkaiden talkootyöllä.

    Linnun sisällä on vahva hautatervatusta kakkosnelosesta laudasta koostettu runko.

    Joutseneen on sen jälkeen lisätty ruoteet, jonka lisäksi valmiin teoksen pintaa koristaa "höyhenpeitteenä" noin 2 000 haapapärettä.

    "Tässä on tuhatviisisataa talkootyötuntia takana. Parhaimmillaan joutsenta on ollut tekemässä noin 15 kyläläistä", Bombin avaa.

    Kyläläiset saivat itse päättää, minkä muodon yhteisötaideteos saa.

    Ajatus joutsenesta on peräisin kylässä asuvalta Mirja Sutiselta.

    "Idea syntyi Suomi 100-juhlavuodesta. Joutsen on Suomen kansallislintu, joten se tuntui luontevalta aiheelta tällaiseen hankkeeseen", Sutinen kertoo.

    Yhteisötaidehanke haki viime vuonna Suomi 100-projektiksi, ja valikoitui mukaan.

    Sutinen ja Bombin kiittelevät Niinilahden kyläläisten innostunutta otetta Tuhansien laulujen joutsenen rakentamistyössä.

    "Aktiivinen ydinryhmä koostui 6-7 tekijästä, mutta parhaimmillaan joutsenta rakennettiin reilusti yli kymmenen hengen porukalla. Itse olen vastannut paljolti ruokapuolesta", Sutinen sanoo.

    Bombinin mukaan valmis joutsen on kerännyt runsaasti myönteistä palautetta niin Viitasaarelta kuin laajemminkin.

    "Joutsen on Niinilahden kylän maamerkki, joka toivottavasti säilyy osana maisemaa kauas tulevaisuuteen."

    Joutsen viihtyy vesillä sulan veden aikaan.

    "Syksyllä joutsen tuodaan sisätiloihin huollettavaksi ja korjattavaksi mahdollisten vaurioiden varalta. Suunnitelma on, että joutsen lasketaan vesille tästä lähtien aina joka kevät", linnun pään veistänyt Ilpo Liimatainen kertoo.

    Rakentamistyössä aktiiivisesesti mukana olleen Kauko Peltosen mukaan kylähenki on vahvistunut hankkeen myötä merkittävästi.

    "Olemme kokoontuneet tässä kylätalolla lukuisia kertoja, rakentaneet joutsenta ja syöneet hyvin. Yhteisen innostavan tekemisen kautta kyläläiset ovat hitsautuneet yhdeksi porukaksi."

    Jaana Bombinin mukaan myös iäkkäimmät Niinilahden asukkaat ovat iloinneet projektista.

    "Rakennusprojektia on saavuttu seuraamaan rollaattorinkin kanssa. Palaute on ollut yksinomaan myönteistä."

    Tienvarsikahvila Niinicafen yrittäjän Jonna Suomelan mukaan joutsen kerää osakseen huomiota tiellä liikkuvilta.

    Ihmisiä pysähtyy tässä nyt entistä enemmän. Kahvilalta on suora näköyhteys Keitele-järvelle ja joutseneen", Suomela toteaa.

    Viitasaarelta kotoisin oleva kahvilayrittäjä toivoo, että uusi maamerkki on tullut jäädäkseen.".

    "Kyllä maaseudulla olisi enemmänkin tilaa tämän kaltaisille ideoille."

    Bombin toivoo, että vastaavia yhteisöllisiä taidehankkeita toteutettaisiin laajemmin kautta maan.

    "Maaseudun ihmisille kyläidentiteetti ja yhdessä tekeminen ovat edelleen tärkeitä asioita. Talkoohenki vain ilmenee nykyisin hieman eri tavalla kuin vaikkapa 1950-luvulla."

    "Kylän henki välittyy taideteoksen kautta", Bombin summaa.