Onko kiirastorstai teilläkin siivouspäivä? Sillä on pitkät perinteet

Kiirastorstai oli varsinkin karjalaisten ja hämäläisten keskuudessa iso siivouspäivä. Kuva: Michal Jarmoluk

Kiirastorstain nimen alkuosasta on kaksi tulkintaa, kertoo Kotimaisten kielten keskus Kotus. Katolisessa kirkossa kiirastorstaina ripittäydytään eli puhdistaudutaan synneistä. Ruotsin sana `skära´ merkitsee puhdistamista. Sama alku löytyy myös kiirastulesta.

Kansanperinteessä kiirat olivat pahoja henkiolentoja, joita ajettiin pois pihapiiristä. Tähän käytettiin erilaisia suojaavia apukeinoja, esimerkiksi tulta, tervaa, katajaa ja lehmäkellojen kalistelua. Rautaisten esineiden kantaminen pihan ympäri oli myös tapana, kertoo perinnetietoa kokoavan Taivaannaula.

Rituaalien katsottiin myös estävän pahaa symboloivien käärmeiden tulon pihaan.

Puhdistautumiseen viittaa myös pääsiäissiivous varsinkin karjalaisten ja hämäläisten keskuudessa. Pidettiinpä päivää myös sopivana vanhojen vaatteiden heittämiseen pois sekä hiusten ja kynsien leikkaamiseen.

Pääsiäisenä ennustettiin myös säitä: "Kiirastorstain kylmät kestävät neljäkymmentä yötä vaikka sulaan veteen."

Puhdistautumiseen ja ehtoollisen asettamiseen viittaa kiirastorstain nimi myös latinassa ja sieltä johdettuna saksassa, vihreä torstai (`Grundonnerstag´) ja englannissa `Maundry Thursday´. Ehtoollisessa seurakuntalaisista tulee paaston jälkeen Kristus-viinipuun vehreitä oksia. Päivään liittyy myös Raamatun tarina, jossa Jeesus pesi opetuslastensa jalat ennen ehtoollista.

Kotimaisten kielten keskuksen kolumnit

Taivaannaulan kokoamaa tietoa pääsiäisestä