Silmätautiopin professori: ”Tervesilmäinen lapsi oppii näkemään huomaamattaan ensimmäisten elinvuosiensa aikana”

Tältä näyttää silmän rakenne. Suomessa yleisimpiä silmän sairauksia ovat pintasairaudet, kuten kuivasilmä ja silmän eri osien tulehdukset. Kuva: Jukka Pasonen

Kuinka tärkeää näkeminen on? Niin tärkeää, että noin kolmannes aivokuoren eli cortexin toiminnasta on varattu näköaistin käyttöön. Aivoissa on omat alueensa niin muotojen, kasvojen kuin liikkeenkin tunnistamiseksi.

”Näköaisti on itse asiassa aivojen toimintaa”, kertoo Tampereen yliopiston silmätautiopin professori Hannu Uusitalo.

Toimiakseen näköaisti tarvitsee tietysti silmää, joka on kaikkea muuta kuin yksinkertainen elin. Silmän ulko-osat muodostavat kuvan maa­ilmasta, jonka silmän takaosa lähettää aivoille käsiteltäväksi.

Päällimmäisenä silmässä on sarveiskalvo, joka on silmän voimakkaimmin taittava linssi. Sen alla sijaitsee väri­kalvo, jonka keskellä on mustuainen.

Värikalvon tehtävä on säädellä mustuaisen kokoa ja silmän sisään pääsevän valon määrää. Värikalvo myös antaa nimensä mukaisesti silmiin värin.

Mustuaisen takana sijaitsee linssi eli mykiö. Mykiön muotoa muuttamalla silmä tarkentaa lähelle tai kauas.

Silmän optiset osat kääntävät valon silmän takaosassa sijaitsevalle verkkokalvolle. Verkkokalvon tappi- ja sauva­solut puolestaan muuttavat kuvan aivojen ymmärtämiksi hermoimpulsseiksi. Silmän toimintaa onkin usein verrattu kameraan.

Vaikka mustuainen ja mykiö toimivat kuin itsestään, näkeminen pitää oppia.

”Tervesilmäinen lapsi oppii näkemään huomaamattaan ensimmäisten elinvuosiensa aikana”, Uusitalo kertoo.

Silmämunan kasvu vaikuttaa myös näkökykyyn. Jos silmämuna on liian pitkä, seurauksena on likinäkö. Tällöin silmän etuosan muodostama kuva piirtyy verkkokalvon eteen ja kaukana olevat kohteet näyttävät epäselviltä.

Liian lyhyt silmämuna puolestaan johtaa kaukonäköisyyteen, jolloin lähelle katsominen on vaikeaa.

Uusitalon mukaan nykyinen elämäntapa, johon liittyy lapsuudessa vähän ulkoilua ja vanhemmiten paljon työskentelyä älylaitteiden ja näyttö­päätteiden kanssa, lisää liki­näköisten määrää.

Tosin silmän muotoon vaikuttavat osin myös perintötekijät.

”Esimerkiksi singaporelaisista yliopisto-opiskelijoista jopa yli 90 prosenttia on likitaitteisia. Suomessa jäädään sentään paljon näistä luvuista.”

Suomessa yleisimpiä silmän sairauksia ovat pintasairaudet, kuten kuivasilmä ja silmän eri osien tulehdukset. Iäkkäämmät ihmiset kärsivät usein kaihista, ikärappeumasta ja glaukoomasta.

Uusitalon mukaan kaihileikkaus onkin Suomen yleisin kirurginen operaatio. Niitä suoritetaan noin 60 000 vuodessa eli parisataa leikkausta päivässä.

Vaikka näkeminen on silmän ensisijainen tehtävä, sen aistimalla valolla on myös muita vaikutuksia ihmiseen.

”Parhaiten tunnettu on valon vaikutus melatoniinin eritykseen ja uni­rytmin säätelyyn.”