Kirja-arvio: Antti Röngän romaani näyttää, millaista itseinhoa ja häpeää seksuaalisesta heräämisestä voi seurata

Antti Rönkä: Nocturno 21:07. 190 s. Gummerus. Kuva: Marek Sabogal

Jokainen sukupolvi kohtaa sen vuorollaan: seksuaalisuuden heräämisen, jota ei pysty estämään. Antti Röngän toinen romaani näyttää millaista ahdistusta, itseinhoa ja häpeää siitä voi seurata. Ei auta se, että nykymedia tulvii seksiä, arkistaa, valistaa ja tuputtaa.

Amerikkalainen Philip Roth herätti aikanaan suuren kohun kirjoittamalla Portnoyn taudin (suom. 1969). Teos kertoi puritaanisen juutalaisperheen pojan masturbaatiovimmasta ja elämää hallitsevasta seksuaalisuudesta.

Antti Rönkä (s. 1996) rakentaa kuvion omasta painajaisestaan.

Itsetunto-ongelmien kanssa muutoinkin kamppaileva, juuri yläasteelle siirtyvä herkkä poika hätääntyy kehonsa hallitsemattomuudesta. Entä jos se tapahtuu uima-altaassa ja joku viaton tulee raskaaksi?

Teos kuvaa lapsuuden taakseen jättävän pojan, joka näkee kaikkialla hänelle tavoittamatonta kauneutta. Mutta kun katse kääntyy peiliin, oman pään sisään, hänet valtaa lamauttava inho. ”Hyi helvetti, Antti”, toistuu kirjassa tämän tästä.

Rönkä kertoo tarinaa kahdessa tasossa. Minä-kertoja on aikuiseksi varttunut opiskelija, joka katsoo lapsuutensa Anttia ulkopuolelta.

Erilaisuutensa musertavasti kokeva lapsi-Antti vaanii häntä joka hetki.

Hänen on päästävä Antista eroon, tuhottava – tai ymmärtämisen kautta hyväksyttävä.

Romaani ahdistaa paikoin synkkyydellään, mutta siellä täällä syntyy vapauttavia suvantoja, joissa Rönkä osoittaa taitonsa tehdä tilannekomiikkaa, kykyä nauraa itsellään.

Mainittakoon vielä, että Röngän kiitetty esikoisteos, koulukiusaamisen jättämistä jäljistä kertova Jalat ilmassa (2019) on ilmestynyt myös ranskaksi.