Suomalaisilla saattaa olla vientineuvotteluissa yllättävä valtti, joka liittyy lupauksiin

Suomen vienti laahasi finanssikriisin takia vuodesta 2008 vuoteen 2015, mutta kääntyi sitten nousuun. Vuonna 2020 korona sai viennin taas notkahtamaan. Kuva: Kari Salonen

Kun suomalaisyritys mielii maailmalle, suomalaisuudesta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti, sanoo Business Finlandin kansainvälistymispalveluista vastaavaa johtaja Risto Vuohelainen.

Suomi yhdistetään maailmalla erityisesti kestävään kehitykseen, digitalisaatioon, koulutukseen ja tasa-arvoon.

Kulttuurien tuntemus on kuitenkin paikallaan. Vuohelainen muistuttaa, että suomalaisten tapa puhua suoraan ja mennä suoraan asiaan saatetaan joissain kulttuureissa tulkita väärin. Toisaalta suorapuheisuudella on myönteinen kääntöpuoli.

”Suomalaiset lupaavat vain sen, mitä oikeasti pystyvät tekemään tai toimittamaan. Maailmalla lupausten pitäminen ei ole itsestäänselvyys, joten suomalaisille se on valtti.”

Suomen vienti laahasi finanssikriisin takia vuodesta 2008 vuoteen 2015, mutta kääntyi sitten nousuun. Vuonna 2020 korona sai viennin taas notkahtamaan.

Jos viime vuosikymmenten vientikehitystä mietitään, Vuohelainen nostaa esille muutaman asian. Ensinnäkin suurimpien yritysten osuus viennistä on vähentynyt, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia, sillä vienti ei ole enää entiseen tapaan tiettyjen yritysten varassa.

”Pienten ja keskisuurten yritysten vienti on Suomessa kasvussa, mutta edelleen pientä verrattuna esimerkiksi Saksaan.”

Hän näkee muutoksen myös siinä, mitä Suomi ylipäänsä vie maailmalle. Viime vuosituhannen lopulla ja vielä 2000-luvun ensimmäisinä vuosina maailmalle matkasi valtavia määriä matkapuhelimia.

Kun kännykkävienti loppui, Suomen tavaravienti siirtyi alhaisemman jalostusasteen tuotteisiin. Tätä kehitystä Vuohelainen pitää kielteisenä, mutta toisaalta palveluvienti on ollut tällä vuosituhannella jatkuvassa kasvussa.

Ennen koronaa vuonna 2019 kolmannes Suomen viennistä oli palveluita, ja melkein kaikki kasvu on tullut viime vuosina nimenomaan niistä. Palveluvienti sisältää erilaista korkean osaamisen asiantuntija- ja suunnittelutyötä.

Suomalaisyrityksillä on Risto Vuohelaisen mukaan viennin aloittamisessa yleensä muutamia kompastuskiviä. Varsinkin uusien viejien suurin ongelma on se, että vientiin lähdetään kuin soitellen sotaan.

”Vienti pitäisi nähdä investointina tulevaisuuteen, ja totta kai se vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa. Suomen rajojen ulkopuolella on kuitenkin valtavasti mahdollisuuksia, jos on vain rohkeutta lähteä sinne suuntaan kurkottamaan.”

Suomalaisyritysten vientisuunnitelmat jäävät hänen havaintojensa mukaan usein puolitiehen. Yrityksen kannattaisi ymmärtää kohdemarkkinat ja jakelukanavat todella syvällisesti ja keksittyä tiettyyn markkinaan ja jopa tiettyyn tuotteeseen.

Verkostojen merkitystä ei voi Vuohelaisen mukaan liikaa korostaa. Vaikka yrityksellä olisi Suomessa millaiset sidosryhmät ja aina apua saatavilla, maailmalla kaikki täytyy rakentaa nollasta.

”Apua kannattaa opetella pyytämään, koska sitä on kyllä myös saatavilla.”

Lue muita Suomi-erikoisuudet sarjan juttuja

• Suomen viennin rakenne on muuttunut viime vuosikymmeninä samalla, kun teollisuustuotannon rakennekin on muuttunut. 1960-luvulla valtaosa viennistä oli metsäteollisuuden tuotteita.
• Metsäteollisuus on edelleen tärkeä vientiala noin viidenneksen osuudellaan. Sähkö- ja eletroniikkatuotteiden osuus on pudonnut huippuvuosista, mutta alan osuus tavaraviennistä on edelleen yli 10 prosenttia.
• Suomen palveluviennissä korostuvat korkea teknologinen osaaminen ja insinööritaitoa edellyttävät tekniset palvelut.
• EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2019 lähes 60 prosenttia. Myös yli puolet palvelujen viennistä suuntautuu EU-maihin.
• Lähde: Elinkeinoelämän Keskusliitto, Ulkomaankauppa 2019