Rikkaat ja rahattomat -sarjassa luokkaeroja kärjistetään ja peitellään samaan aikaan – tutkija pitää vastakkainasettelua ongelmallisena: "Köyhille tarjoutuu usein uhrin rooli"
Rikkaista ja rahattomista kertova tositelevisiosarja murtaa köyhyyteen liittyviä tabuja. Toisaalta vähävaraisten esittäminen rikkaiden opastettavina voi olla haitallista.
Rikkaat ja rahattomat -sarjan Suomi-version toinen kausi alkoi tällä viikolla. Toisessa jaksossa rahaton Satu Järvinen vaihtaa viikoksi paikkaa miljonääri Henry Aflechtin kanssa. Kuva: NelonenYltäkylläisyyttä ei televisiosta puutu. Rikkaiden elämään on kurkisteltu jo vuosien ajan niin Kardashianin klaanin kuin Beverly Hillsin täydellisten naisten matkassa.
Vastapainoksi Britanniassa televisioon on tuotu myös toisen ääripään kategoria, niin sanottu köyhyysporno.
”Tällaisissa sarjoissa esimerkiksi tietyillä asuinalueilla asuvat ihmiset leimataan työhaluttomiksi ja halveksuttaviksi, mikä herättää ihmisissä inhoa. Viihde ei ole vain viatonta”, muistuttaa Tampereen yliopiston tutkija Laura Tarkiainen.
Britanniasta on lähtöisin myös Rikkaat ja rahattomat -sarja, jonka Suomi-version toinen kausi alkoi tällä viikolla.
Ohjelman jokaisessa jaksossa vähävarainen ja hyvätuloinen vaihtavat viikoksi koteja, elämäntyylejä ja budjetteja.
Työttömyyttä tutkineen Tarkiaisen artikkeli Rikkaat ja rahattomat -sarjan 1. kauden köyhyydestä ja hyvätuloisuudesta antamasta kuvasta julkaistiin joulukuussa Media & Viestintä -lehdessä.
Miten luokkayhteiskunnassa kehitetty sarja saatiin sovitettua tasa-arvoisena ja luokattomana pidettyyn Suomeen?
”Monet tekijät, kuten asema työmarkkinoilla, tavat ja tottumukset, korostavat ihmisen luokkaa myös Suomessa. Nämä näkyvät myös sarjassa”, Tarkiainen kertoo.
Rikkaissa ja rahattomissa tuloeroja kärjistetään ennen kaikkea kuluttamisella.
Hyvätuloisilla on autot, poreammeet ja omat kuntosalit, kun taas köyhät elävät kaikesta ylimääräisestä tinkien.
Tarkiaisen mukaan luokkaerot ovat Suomessa arka aihe. Sarjassa niitä on yritetty kärjistämisen ohella myös lieventää alleviivaamalla rikkaiden ja köyhien samankaltaisuutta.
”On ajateltu, ettei ole uskottavaa, että Suomessa olisi luokkaeroja. Niitä on tavattu häivyttää korostamalla eri tuloluokkien samuutta.”
Omalla nimellä ja naamalla televisiossa esiintyvät vähätuloiset voivat auttaa purkamaan köyhyyteen liittyviä tabuja.
Tarkiainen pitää kuitenkin ongelmallisena sarjan asetelmaa, jossa köyhiä motivoidaan tavoittelemaan rikkaiden elämäntapaa.
”Köyhille tarjoutuu usein uhrin rooli. Hyvätuloiset ovat kansalaisia, joihin liitetään sinnikkyys, ahkeruus ja menestyksen saavuttaminen kovalla työllä. Köyhä on taasen opastettava, jolle tarjotaan esimerkiksi sijoittamisvinkkejä.”
Sarjan ensimmäisellä kaudella nähtiin kohtaus, jossa hyvätuloiset esittivät leipäjonossa rahatonta. Tällainen köyhyyden käsittely on Tarkiaisen mukaan alentavaa.
”Kulttuurillinen rooli köyhälle on valtavan kapea. Köyhiä ihmisiä on monissa eri elämäntilanteissa.”
Yritteliään ja parempaa elämää tavoittelevan kuvan luominen vähävaraisista voi olla jopa vahingollista. Entä jos köyhä ei halua muutosta elämäänsä?
”Sitä ei sanota sarjassa suoraan, mutta koko ajan vihjataan, että ne jotka eivät toimi näin ovat moraalisesti tuomittavia.”
Vaikka Rikkaista ja rahattomista on jo nähty yksi kausi Suomi- versiota, uskoo Tarkiainen toisenkin herättävän vilkasta keskustelua.
Katsoja voi samaistua ohjelmassa esiintyviin köyhiin tai rikkaisiin. Kärjistetyt roolit saattavat silti tuntua vierailta.
”Katsojat asemoituvat siihen, millaisia sarjassa esitetyt rikkaat ja köyhät ovat. Pitääkö esimerkiksi köyhän olla aina kiitollinen?” Tarkiainen haastaa.
Rikkaat ja rahattomat torstaisin klo 20.00 Nelosella
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
