Vesannon hirsikoululaiset iloitsevat hirsikoulun valmistumisesta: ”Puolapuutila on koulun paras paikka”

Lukioon tullaan myös lähikunnista. Koulukuljetus toi abiturientti Juuso Pääkkösen Karttulasta, Juhani Huttusen Vesannolta ja Eevert Kuosmasen Tervosta. Historian tunti pidetään musiikkiluokassa. Kuva: Minna Moisio

Vesannon uudella hirsikoululla näkyy iloisia ilmeitä. Kunnan historian suurin hanke on saatu päätökseen ja oppilaat ovat päässeet aloittamaan koulutyön.

Viidesluokkalaiset pojat kehuvat koulua. ”Hyvää uudessa koulussa on, että koulu on iso ja siinä on raitis ilma”, sanoo Elias Puustinen. Poikien mukaan alakoulusiiven oleskelutila on kaikkein hienoin tila koulussa; siellä on puolapuut, säkkejä, tasapainolautoja ja koppeja, joissa voi olla. Kiitosta saa myös valoisa tervetuloaula, jossa syödään, sillä väistötiloissa jouduttiin syömään ahtaasti omassa luokassa.

Myös yhdeksäsluokkalaiset Ella, Susanne, Essi ja Aliisa kehuvat uuden koulun sisäilmaa. Taakse jäävät vanhan koulun sisäilmaongelmat ja neljä vuotta väistötiloissa.

Vesannon uuden yhtenäiskoulun ja lukion tiloissa on parisataa oppilasta alakoulun ekaluokkalaisista abiturientteihin. Koulun 14 opetustilaa on suunniteltu erilaisiin käyttötarkoituksiin muunneltaviksi. Kotiluokkia ei ole, vaan oppitunti voidaan pitää missä tahansa luokkatilassa tai vaikka oleskelutilassa. Pari opetustilaa yhdistämällä saadaan rauhallinen tila ylioppilaskirjoituksia varten ja musiikkiluokassa opiskeltiin tänään historiaa. Uudessa koulurakennuksessa kaikki tähtää siihen, että koulussa viihtyy ja opiskelumotivaatio pidetään korkealla.

”Motivointi on kaiken perusta, ja kuinka se saadaan herätettyä ja pidettyä yllä. Siihen vaikuttaa koulun ilmapiiri ja toimintakulttuuri, kuinka oppilaat kokevat pääsevänsä osalliseksi ja vaikuttamaan asioihinsa. Tärkeää myös on, että kaikki saavat kavereita ja jokaiselle löytyisi ainakin yksi kiinnostava asia, jota kohti tavoitella”, toteaa Vesannon yhtenäiskoulun ja lukion pedagoginen rehtori Anna-Maija Saikku.

Vesantolaiset nuoret ovat pärjänneet tutkimusten mukaan keskivertoa paremmin jatko-opiskelupaikkojen saamisessa. Monella suuntana on itä-Suomi, toisen asteen oppilaitokset ja yliopisto.

Uuden koulun puhtaus ja ajanmukainen opetustekniikka eivät ole tae hyvästä opiskelumenestyksestä, mutta nyt ulkoiset puitteet ovat kohdallaan mahdollistamassa opin tietä. ”Avain opinnoissa menestymiseen on se, että olemme pystyneet antamaan yksilöllistä opetusta, pitämään huolta ja ohjaamaan nuorta koko lukion ajan. Meillä on saanut paljon tukea oppimiseen ja tukea pystytään antamaan hyvin yksilökohtaisesti. Se on pienen koulun ja pienen kunnan etu”, sanoo rehtori Anna-Maija Saikku.

Anna-Maija Saikun oma tie pedagogiseksi rehtoriksi on omintakeinen. Hän opiskeli luonnonvara-alalla ja palasi agrologiksi valmistuttuaan kotitilalle Vesannolle. Tilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen maatalous oli kriisissä ja Saikku etsi lisätuloja tehden opettajan sijaisuuksia ensin naapurikunnassa Rautalammilla, sitten Vesannolla. Pedagogisia ja kasvatustieteen opintoja hän teki töiden ohessa samalla kun opetti mm. luonnonvara-aineita.

Yhtenäiskoulut ovat lisääntyneet viime vuosina. Vesannolla siirryttiin yhtenäiskouluun vuonna 2009 jolloin koulusta tuli kunnan ainoa. Yhtenäiskoulussa pienet ja isot oppilaat elävät yhteistä arkea. Kun päiväkotikin on samassa pihapiirissä, kasvavat kaikki pitäjän lapset aikuisuuteen samassa paikassa. Lukiolaiset näkyvät päivittäin alakoululaisille, joiden silmissä lukiolaiset ovat jo isoja ja lähes aikuisia.

”Tavoite on näkyvillä jo pienestä pitäen päivittäisessä elämässä ja se edesauttaa oppimista. Opettajat ovat koko koulun yhteisiä ja koulu on kaikkien koulu. Isoksi kasvamisessa aikuisilla on oma roolinsa, jossa pienet näkevät millainen aikuinen on ja mitä aikuisena voi tehdä. Meidän kaikkien tulee toimia niin, että lapset haluavat kasvaa ja tavoitella aikuisuutta kohti”, painottaa Anna-Maija Saikku.