Raaseporin kesäfestivaali esittelee maalla asumista uudella tavalla – ”Ihmiset avaavat ovensa ja näyttävät, millaista arki on”

Maaseutuasuminen suosio on vain kasvanut koronapandemian myötä. Länsi-Uudellamaalla järjestetään kierrätysasuntofestivaalit, jotka eivät esittele pelkkiä taloja – Raaseporin tapahtumassa nähtävillä on elämä kunnassa.
Pauliina Seppälä on yksi Raaseporin kierrätysasuntofestivaalien kehittäjistä. Citymaalaiset-ryhmään kuuluva Seppälä on kokeillut maaseutuasumista ensi kertaa tänä keväänä.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Maaseutu vetää puoleensa tietotyöläisiä ja koronan aikana veto on vain voimistunut. Kaupunkilaisella voi kuitenkin mennä sormi suuhun arjen järjestämisessä uudessa ympäristössä.

Raaseporissa järjestetään kesäkuun toisena viikonloppuna Home&Found-kierrätysasuntofestivaalit, jotka on suunnattu maaseutuelämästä haaveileville kaupunkilaisille.

Näytillä on kotien ja vapaa-ajanasuntojen lisäksi muun muassa kylien toimintaa, kunnan palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Ajatuksena on näyttää, millaista olisi elää Raaseporissa.

Idean taustalla on maaseudun ja kaupungin elämäntapaa yhdistelevä Citymaalaiset-ryhmä. Kiinnostus heräsi, kun helsinkiläiset perustajat huomasivat yhä useamman ystävän päätyneen asumaan maalla tavalla tai toisella.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Idean sai alkujaan eräs Tammisaaressa asuva helsinkiläinen eläkeläinen. Hän oli pitkään miettinyt, miten voisi löytää asukkaita tyhjillään oleviin taloihin”, Pauliina Seppälä, yksi festivaalien kehittäjistä, kertoo.

Festivaalien ajatus on linjassa MTK:n Autiotalot-hankkeen kanssa, jossa maaseudun tyhjilleen jääneisiin koteihin etsitään uusia asukkaita. MTK on myös mukana kierrätysasuntomessujen yhteistyökumppanina.

Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisessä on vahva ympäristönäkökulma. Uudisrakentaminen vie paljon luonnonvaroja. Siksi olisi ympäristöystävällistä asua taloissa, jotka ovat jo olemassa.

Raaseporissa sijaitseva Raaseporin linna on yksi kaupungin historiallisista nähtävyyksistä. Ensimmäiset maininnat linnasta ovat vuodelta 1378.
Raaseporissa sijaitseva Raaseporin linna on yksi kaupungin historiallisista nähtävyyksistä. Ensimmäiset maininnat linnasta ovat vuodelta 1378.  Kuva: Kjell Svenskberg / Raaseporin kaupunki

Ikänsä Helsingissä asunut Pauliina Seppälä poikkeaa muista Citymaalaisista siinä, että hänellä ei ole omaa maaseutupaikkaa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Lähdin fanina mukaan ja saan olla intoilemassa.”

Festivaalien kynnyksellä hän on kuitenkin kokeillut ensi kertaa maaseutuasumista alivuokratussa kaksiossa Raaseporin Bromarvin kylässä.

Maaseudulla viehättävät avara ja kaunis luonto sekä hiljaisuus. Myös ihmisten kohtaaminen tuntuu eri tavalla merkitykselliseltä kuin kaupungissa. Autoilun välttämättömyys ei sen sijaan ole hänelle mieleen.

Seppälä kertoo, että hänen tuttavapiirissään maaseudussa kiehtoo etenkin aistillinen elämä kauniissa ympäristössä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Kodin kauneus ja luonnonkauneus ovat monelle tärkeitä asioita. Maalla myös eläintenpito, puutarhanhoito, retkeily tai nikkarointi ja puuhastelu ovat asioita, jotka vetävät kaupunkilaisia puoleensa.”

Seppälä uskoo maaseutuelämän olevan tulevaisuutta. Toisaalta se kiinnittyy vahvasti myös historiaan. Taiteilijoille maaseutu on ollut jo pitkään aisteja hivelevä pakopaikka.

Vuosisata sitten pako kaupungista oli harvojen etuoikeus. Etänä tehtävä tietotyö tuo sen kuitenkin yhä suuremman joukon saavutettavaksi.

”Järjestäjinä meidän on kuitenkin oltava tarkkoja, millaiseen asumiseen haluamme kannustaa. On mahtavaa, että varakkaat ihmiset voivat ostaa esimerkiksi Tammisaaren kauniita taloja ja tehdä niihin tarvittavat peruskorjauset. Samalla on surullista, jos talo on yli puolet vuodesta tyhjillään.”

Pauliina Seppälä kertoo fanittavansan Raaseporin merenrantakaupunkeja ja ruukkikyliä. Kuva on otettu Billnäsin ruukissa.
Pauliina Seppälä kertoo fanittavansan Raaseporin merenrantakaupunkeja ja ruukkikyliä. Kuva on otettu Billnäsin ruukissa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Seppälä myöntää, että kauniisiin alkukesän päiviin sijoittuva tapahtuma ei anna kokonaiskuvaa siitä, millaista elämä maaseudulla voi olla.

”Halusimme myydä hyviä puolia, eli emme heti laittaneet tapahtumaa marraskuulle. Vaikka sekin kävi mielessä.”

Jatkossa kierrätysasuntoja haluttaisiin esitellä muissakin kunnissa. Festivaalin luonne alustatapahtumana helpottaa siirtoa paikasta toiseen. Järjestäjät hoitavat markkinointia, sosiaalista mediaa, tiedottamista, verkkosivut ynnä muuta, mutta eivät vastaa ohjelmasta.

Raaseporissa esimerkiksi kyläyhdistykset ja kunta voivat suunnitella omat tapahtumansa ja niiden toteutuksen.

Hajautetun ohjelman lisäksi festivaalien varsinainen messualue pystytetään Billnäsin historialliseen ruukkikylään.

Raaseporin tunnettujen kesänähtävyyksien joukkoon kuuluu Fiskarsin ruukkikylä. Vuonna 1649 perustetun rautaruukkiyhtiön perustuksille on rakennettu myös maineikas Fiskars Group.
Raaseporin tunnettujen kesänähtävyyksien joukkoon kuuluu Fiskarsin ruukkikylä. Vuonna 1649 perustetun rautaruukkiyhtiön perustuksille on rakennettu myös maineikas Fiskars Group. Kuva: Johan Ljungqvist / Raaseporin kaupunki

"Hienointa tässä on, että on keksitty uusi tapa edistää maalla asumista. Ihmiset avaavat ovensa ja näyttävät, millaista arki on. Tämä on raikas avaus”, luonnehtii Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.

Suomen Kylät on yksi kierrätysasuntofestivaalien yhteistyökumppaneista.

Kylät ja maaseutu voivat tarjota Niilivuon mielestä kaupunkielämään tottuneille luonnon ja yhteisöllisyyden tuomaa iloa. Toisaalta kyläyhteisön keskellä voi määritellä hyvin myös omat rajansa.

”Itse saa päättää, milloin haluaa olla yhteisöllinen ja mennä kylätalolle, ja milloin haluaa vetäytyä omaan rauhaansa ja mennä esimerkiksi metsään.”

Niilivuo arvioi, että tapahtuma onnistuu lisäämään Raaseporin ja kylien vetovoimaa. Festivaaleja on markkinoitu ahkerasti ja maalle muuttaneiden ihmisten tarinoita ja hyviä kokemuksia on nostettu esiin.

Hänen mielestään Raaseporin ruukkikylien ja rannikkokaupunkien miljöö on kuin tehty kesätapahtuman järjestämiseen.

”Raaseporilla on hyvä maine, sopivasti maalaisromantiikkaa ja palvelut lähellä. Myös kunnan monimuotoisuus tarjoaa mahdollisuuksia eri tyyppisille asukkaille.”

Raaseporin hallinnollinen keskus sijaitsee Tammisaaressa. Kaupunki perustettiin vuonna 2009, kun Karjaa, Pohja ja Tammisaari yhdistyivät samaksi kunnaksi. Markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist kertoo, että entisten kuntien paikallisidentiteetit ovat pysyneet vahvoina.
Raaseporin hallinnollinen keskus sijaitsee Tammisaaressa. Kaupunki perustettiin vuonna 2009, kun Karjaa, Pohja ja Tammisaari yhdistyivät samaksi kunnaksi. Markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist kertoo, että entisten kuntien paikallisidentiteetit ovat pysyneet vahvoina.  Kuva: Kjell Svenskberg / Raaseporin kaupunki

Raaseporilaisiksi haluavat voivat kysellä Billnäsissä esimerkiksi rakennusluvista, harrastusmahdollisuuksista, päiväkodeista ja koulusta.

Uudenmaan liiton lisäksi myös Raaseporin kaupunki rahoittaa festivaalia. Kaupungilla on oma osasto ja lyhyitä esittelyjä elämiseen liittyvistä teemoista Speaker’s Corner -messulavalla.

Raaseporin markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist kertoo tapahtuman olevan sisällöllisesti hyvin linjassa kaupungin strategian kanssa.

”Festivaalit esittelevät kestävää asumista ja oman näköistä elämää. Raasepori on laaja ja monimuotoinen alue jossa idyllisiä kaupunkimaisia keskustoja, eläväisiä kyliä ja piilopirttejä maaseudun rauhassa. Kun nämä yhdistää upeaan luontoon ja moniin historiallisesti merkittäviin alueisiin, mahdolliselle uudelle asukkaalle valkenee, miten monella eri tavalla elämänsä voi Raaseporissa järjestää.”

Tapahtuman myötä kunta voi hyvinkin saada uusia asukkaita. Rosenqvist mainitsee kaupungin teettämän tutkimuksen, jonka mukaan yleisin syy muuttaa Raaseporiin on ystävän tai tutun suositus.

Hän päätyi itsekin muuttamaan kuntaan vietettyään siellä vapaa-aikaansa.

”Jokainen kunnassa vieraileva nähdään potentiaalisena uutena asukkaana”, Rosenqvist summaa.