”Jos olisin katkera, en olisi enää politiikassa”, sanoo Anneli Jäätteenmäki, joka kääntyi Nato-kannalle ja palaa vuoden 2003 tapahtumiin tulevassa elämänkerrassaan

Anneli Jäätteenmäki tapasi maaliskuun lopulla Ruotsin entisen pääministeri Carl Bildtin ja Pär Stenbäckin. Stenbäck kuuluu Hanasaaren kokouskeskuksen perustajiin ja Jäätteenmäki toimii Hanasaarta hallinnoivan suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtajana. Hanasaari perustettiin Ruotsin Suomelle juhlavuonna 1967 anteeksi antamilla sota-ajan veloilla ja sen vihkivät käyttöön 1. kesäkuuta 1975 kuningas Kaarle XVI Kustaa ja presidentti Urho Kekkonen. Kuva: Jarkko Sirkiä

”Hyvää kuuluu! Elämä on paljon rauhallisempaa kuin ennen”, sanoo Anneli Jäätteenmäki, kun istumme syömään ja miettimään maailmanmenoa Helsingin Töölössä.

Hän on juuri lentänyt Ranskasta lomamatkalta ja osallistuu seuraavana päivänä seminaariin, jossa on mukana painavia poliitikkoja Ruotsin entisestä pääministeri Carl Bidtistä lähtien. Pääaiheeksi on noussut Nato, jonka jäsenyyttä naapurukset puntaroivat nyt ankarasti.

Jäätteenmäki on entinen pääministeri ja europarlamentaarikko, ja jätti politiikan vuonna 2019. Vuonna 2021 hän teki paluun pyrkimällä ensi kertaa kuntapolitiikkaan. Nyt hän johtaa Lapuan valtuustoa ja toimii uuden hyvinvointialueen hallituksessa.

”En minä niihin asioihin kyllästynyt, mutta 15 vuotta matkustamista Lapualta Brysseliin riitti. Jonkun mielestä olen mennyt politiikassa väärinpäin, mutta miksei kotikuntansa eteen voi tehdä työtä myös kokeneempana? Nyt saan olla tässä ja oppia taas uusia asioita”, hän sanoo.

”Minulla on aikaa, halua ja kiinnostusta ja elämässä uutta sisältöä. Aiemmin tuntui myös, että naisen parasta ennen päivä on kun hän jää eläkkeelle ja että nainen vanhenee helpommin kuin mies, koska miehiä on tässä iässä enemmän mukana kuin naisia. Mutta en ajattele niin enää.”

Jäätteenmäki ei itse näytä ikääntyneen lainkaan vuodesta 2003, jonka kuvat ovat hyvin kansakunnan muistissa.

Ympyrä on tavallaan sulkeutunut. Jäätteenmäki aloitti tasan 40 vuotta sitten Lapualla kaupunginlakimiehenä, mutta ehti hoitaa virkaa vain vuoden, kun kutsu kävi sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskosken avustajaksi ja sitä tietä politiikkaan.

Kun katson taaksepäin, näen hyviä ja tosi huonoja päiviä, mutta päällimmäisinä ovat ne paremmat. Jos olisin aivan katkera, en olisi enää politikassa.

Jäätteenmäki asuu Lapualla, missä myös kaksi veljenpoikaa viljelee viljaa ja kasvattaa lampaita ja muita eläimiä.

”Olen seurannut maatalouskriisiä läheltä. Meillä on kovia maatalousyrittäjiä, ja koko Etelä-Pohjanmaan tilanne on kiinni elintarviketeollisuuden pärjäämisestä. Jos alkutuotanto loppuu, loppuu myös Atria, Valio ja moni muu”, hän sanoo.

”Huoltovarmuudesta on nyt tullut koko Euroopassa etusivun juttu. Meillä siitä huolehtineita poliitikkoja on pidetty vähän vanhanaikaisina, vaikka koronapandemian kiireessä tehdyt virheostot näyttivät, ettei se olekaan ihan kunnossa.”

Onko EU:n sisämarkkinoihin siis luotettu liikaa ja EU ollut hölmö, kun ei pannut Venäjää tiukille jo Krimin valtauksessa 2014?

”Kyllähän meillä on ollut ajatus, että Afrikassa ja Afganistanissa voidaan sotia, mutta ei Euroopassa. Isompiin pakotteisiin ei tuolloin ollut valmiutta, ja nytkin niissä on tekemistä. Luin juuri, että Venäjällä toimii edelleen pari tuhatta saksalaista ja 500 ranskalaista yritystä.”

Herkästi barrikadeille nousevat ranskalaiset eivät ole painostaneet esimerkiksi kauppajätti Auchania vetäytymään.

”He perustelevat, että kiinalaiset vievät markkinat ja vetäytymisestä seuraisi paljon työttömiä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky on sanonut upeissa puheissaan EU-maille, että te ajattelette bisnestä, mutta me menetämme ihmishenkiä.”

Anneli Jäätteenmäki on nyt ensimmäistä kertaa elämässään kuntapolitiikassa. ”Jonkun mielestä olen mennyt politiikassa väärinpäin, mutta miksei kotikuntansa eteen voi tehdä työtä myös kokeneempana?” Kuva: Jarkko Sirkiä

24. helmikuuta käänsi Jäätteenmäenkin ajattelun Suomen Nato-jäsenyyden kannalle.

”Kyllä se muutti. Mutta se pitää valmistella hyvin. Minusta oli erittäin hyvä, että presidentti Sauli Niinistö tapasi Yhdysvalloissa myös republikaaneja. Vaikka USA:n presidentti on maailman mahtavin mies, kongressi hyväksyy kansainväliset sopimukset eikä riitä, että Joe Biden sanoo tervetuloa.”

Esimerkiksi Euroopan parlamentin neuvottelema Acta-sopimus jäi USA:ssa vaille puolueiden tukea.

”Jos Natoon aiotaan, pääsyn varmistamisessa presidentillä on iso vastuu ja Niinistö on hoitanut sen hyvin. Luotan tässä presidenttiin ja valtiojohtoon. Jäsenyys tuo turvatakuun, ja se on tärkeintä. Mutta omankin maanpuolustuksen on oltava kunnossa, ei kukaan muu meitä pelasta”, sanoo Jäätteenmäki, joka ei kannata asiasta kansanäänestystä.

”Katsoisin, että eduskunnan laaja enemmistö riittää. Eduskunnalla on kansalaisia parempi mahdollisuus saada tietoa ja se on valittu tekemään vaikeitakin päätöksiä. Voi vain toivoa, että tehdään oikea päätös.”

Hän muistuttaa, että Suomi on hoitanut ulkosuhteensa hyvin, noussut kehityksen kärkeen monella mittarilla ja olemme onnellisia. ”Ja olemme tulleet suuren naapurin kanssa toimeen ja pitää tulla tulevaisuudessakin.”

Euroopan parlamentissa Jäätteenmäki aloitti toivon ja rauhantahdon aikana, kun mukaan liittyi itäisen Euroopan maita. Hänen lopettaessaan Britannia oli lähdössä ja Unkarin ja Puolan pettymys unioniin ilmeistä.

”Ennen ihmisillä oli työtä, mutta ei tavaroita, ja nyt oli tavaroita mutta ei rahaa ostaa niitä. Demokratia ei toteudu vain kirjoittamalla se perustuslakiin, vaan se pitää sisäistää ja huolehtia kaikista ihmisistä.”

”Demokratia ei toteudu vain kirjoittamalla se perustuslakiin, vaan se pitää sisäistää ja huolehtia kaikista ihmisistä.”

Suomi on tavannut tänä keväänä tiuhaan tahtiin eri maiden johtoa ja Yhdysvaltain presidentin. Maaliskuussa 2003 Jäätteenmäki arvosteli silloista pääministeri Paavo Lipposta (sd.) Suomen liittämisestä Irakin sotaa tukeneeseen liittoumaan, kun tämä vieraili Washingtonissa joulukuussa 2002 ja lupasi Suomelta jälleenrakennusapua etukäteen.

Jäätteenmäki voitti vaalit ja nousi Suomen ensimmäiseksi naispääministeriksi 17. huhtikuuta. Pian hän joutui kuitenkin perustelemaan koalitio-väitteitään, ja paljastui, että oli saanut asiakirjoja presidentin kansliasta ”yllättäen ja pyytämättä”. Hän jätti eronpyyntönsä 18. kesäkuuta.

”Lipposen ja Niinistön vierailuja ei voi verrata. Ja haluan sanoa, etten ole ollut koskaan Yhdysvaltain vastainen, vaan sodan vastainen”, hän sanoo.

Ero pääministerin tehtävästä on häneltä itseltään vielä käsittelemättä.

"Olen lokeroinut sen asian. Minusta kirjoitetaan kirjaa, ja Irak-asiakin on siinä esillä, tosin vain lyhyt episodi urallani. Eihän minun elämästäni olisi tullut mitään, jos olisin juuttunut siihen”, Jäätteenmäki kertoo. Mainitun kirjan kirjoittaja on MT:n entinen päätoimittaja Lauri Kontro.

”Elämässä on tärkeää, että pystyy katsomaan peiliin joka aamu. En elä katkeruudessa. Kun katson taaksepäin, näen hyviä ja tosi huonoja päiviä, mutta päällimmäisinä ovat ne paremmat. Jos olisin aivan katkera, en olisi enää politikassa.”

Lipposen kanssa Jäätteenmäki kertoo olevansa puheväleissä ja myöntäneensä tälle kunniamerkinkin Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston puheenjohtajana. Lipponen täytti 80 vuotta huhtikuussa 2021.

”Elokuussa luovutin hänelle merkin, puhuin kauniisti ja kiitin työstä suomalais-ruotsalaisen yhteistyön hyväksi.”

Onko Jäätteenmäkeä kosiskeltu presidenttikisaan?

”Ei ole pyydetty, ei, ei...”, hän vastaa. ”Mutta kyllä ihmiset varmaan miettivät presidenttiä toisin perustein kuin ilman sotaa ja arvostavat kokemusta ulkopolitiikasta.”

Lue lisää:

Mitkä ovat EU:n tärkeimmät onnistumiset, entä pahimmat virheet? Teija Tiilikainen, Liisa Jaakonsaari ja Anneli Jäätteenmäki vastaavat