Roihuvuoren pojasta tuli metsäalan kansainvälinen vaikuttaja – mies, joka pääsi selittämään Trumpin Suomi-haravoi-tietoja maailmalle

Kai Lintusen työtä on vaikuttaa sekä suoraan että kulisseissa suomalaisten metsäasioiden ymmärtämiseen maailmalla. Kuva: Kari Salonen

Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi toissa syksynä Suomen torjuvan metsäpaloja metsiä haravoimalla, alkoi Kai Lintusen puhelin soida. Lintunen on Suomen Metsäyhdistyksen kansainvälisen viestinnän päällikkö ja mukana monissa kansainvälisen metsäviestinnän verkostoissa. Siksi moni toimittaja ulkomailta tiesi soittaa hänelle.

"Ulkomailta Australiaa myöten tuli pyyntöjä kommentoida asiaa. Siinä oli yksi paikka päästä puhumaan, miten paljon meillä on asioiden eteen tehty. Osa toimittajista halusi, että ilkkuisin Trumpia, mutta eihän se ollut pääasia", Lintunen sanoo.

"Trump-tapaus on ollut kyllä hieno case, se poiki niin paljon juttuja ja twitteröintiä. Kaikki mikä liittyi siihen, satoi kivasti kotiinpäin. Siinä oli hyvä avata suomalaista palojen hallintaa ja siihen liittyvää historiaa"

"Kyllä monia kiinnostaa, miten Pohjoismaissa asioita tehdään, kunhan sen kertomiseen löytyy vain hyvä vinkkeli. Haravointi-case oli sellainen", Lintunen sanoo.

Lintunen ja Suomen Metsäyhdistys tekevät kaiken aikaa yhteistyötä kansainvälisten medioiden kanssa. Myös viime vuonna taustoittavaa työtä tehtiin paljon, ja se poiki isoja metsään liittyviä juttuja medioihin monissa maissa.

Tärkeä osa viestintätyötä on myös ottaa vieraita vastaan Suomessa. Kansainvälisistä ympyröistä käy vuosittain runsaasti sekä metsäammattilaisia että median edustajia tutustumassa suomalaiseen metsäosaamiseen. Vierailijat tulevat hyvin eri lähtökohdista.

"Toisinaan ihminen kannattaa laittaa bussissa ikkunan viereen istumaan ja katsomaan, onko niitä metsiä täällä vai ei."

Lintusen työtä onkin vaikuttaa sekä suoraan että kulisseissa suomalaisten metsäasioiden ymmärtämiseen maailmalla. Se tarkoittaa muun muassa matkustamista, kokouksia ja niiden valmistelua, lukuisten esitysten pitoa, ja kansainvälisissä viestintähakkeissa vaikuttamista.

Lintunen on myös YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n metsäviestintäverkoston puheenjohtaja. Globaalissa työryhmässä hän edustaa Eurooppaa ja luotsaa verkoston Euroopan toimintaa.

"Siellä pyritään tekemään yhteistyötä ja haetaan asioita, jotka yhdistävät kaikkia maita. Se on kaikkien yhteinen etu. Verkostossa on hyvä vertailla tietoja ja välittää oppia jatkuvasta parantamisesta muillekin".

Lintunen on itse syntyjään Helsingin Roihuvuoresta. Siellä hän asuu nyt jälleen nelihenkisen perheensä kanssa.

Päätyminen metsäalalle tai metsäviestinnän pariin ei ollut mikään itsestäänselvyys. Omaa tai suvun metsää hänellä ei ole.

"Valitettavasti, kunpa olisikin."

Silti nuori opiskelijapoika päätyi aikanaan vaihtamaan matemaattis-luonnontieteellisen opinnot maa- ja metsätaloustieteelliseen. Siellä hän opiskeli ympäristöekonomiaa ja maankäyttöä, sekä sivussa markkinointia ja viestintää.

Ennen Metsäyhdistystä Lintunen työskenteli viestintätoimistossa, teki konsulttitöitä ja lähestyi vähitellen metsäalaa. Pikku pesti Ahvenanmaalla vahvisti toista kotimaista. Nyt Metsäyhdistyksessä on vierähtänyt jo tovi.

"Tulin sinne mustavalkotelkkarin aikaan, vuosi oli 1997", Lintunen naureskelee.

Suomella oli aikanaan metsäattasean postit Englannissa ja Saksassa. Ehkä siksikin juuri näiden maiden kanssa yhteistyötä on ollut paljon, ympäristöasiat kiinnostavat niissä jatkuvasti. Lintunen on matkustanut työssään paljon, mutta asunut aina kotimaassa.

Lintunen jos joku tietää, mistä metsiin liittyvistä asioista Euroopassa nyt puhutaan.

"Ilmastonmuutos, hiilikysymys ja monimuotoisuus, ne ovat nyt päällimmäisiä. Eikä pelkästään Euroopassa vaan muuallakin. Maankäyttö on jäänyt Ilmastokeskustelun alle. "

Isoissa ympyröissä Suomen viestiä siitä, että metsiä käytetään järkevästi ja että metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan, voi olla vaikea ymmärtää.

"Ei ole muualla itsestään selvää, että metsien kestävä käyttö olisi ratkaisu asioihin", sanoo Lintunen.

Lintusen mielestä Suomella voisi olla maailmalla annettavaa hyvän hallinnon rakentamisessa, yhteistyössä, metsäkadon poistamisessa sekä metsien ennallistamisessa, Ne ovat globaaleja teemoja, jotka linkittyvät kuluttamiseen ja ulottuvat paljon Eurooppaa laajemmalle alueelle.

Lintunen puhuu mielellään metsäasioista, viestijä kun on. Hän tuntuu myös vilpittömän iloiselta ja innostuneelta siitä, kuinka metsäala on pystynyt luomaan nahkaansa viime vuosina uudelleen.

"Moni perinteinen toiminta on yhä keskeistä, mutta teollisuus on ollut valmis myös kokeilemaan uutta. Käänne on ollut huikeaa uuteen katsomista! Toki meillä Suomessa metsä on niin isossa taloudellisessa roolissa, että on ollut aito halukin kehittää asioita."

Hän toivoisi, että niin Suomessa kuin maailmalla tajuttaisiin vielä nykyistäkin paremmin, mihin kaikkeen metsäala voi nyt ja tulevaisuudessa tarjota ratkaisuja. Metsä tuottaa rahallista ja muuta hyvinvointia. On nanomateriaaleja, tekstiiliteollisuuteen käyviä kuituja, lääketeollisuuden raaka-aineita ja ties mitä muhimassa pinnan alla. Sellaistakin, mistä teollisuus itse ei vielä valmis puhumaan.

Siihen liittyen suomalaisilla olisi vielä parannettavaa.

"Pitäisi uppgreidata ja pystyä antamaan vielä selvemmin kuva, mihin kaikkeen puu taipuu. Siinä riittää kerrottavaa."

Metsästä ja biotaloudesta pitäisi pystyä kertomaan eri taustoista tuleville ihmisille nykyistä kansantajuisemmin. Niin että viestin voi ymmärtää niin Välimerenalueen ihminen, keskieurooppalainen kuin aasialainen.

"Silti viesti on otettu hirveän hyvin vastaan metsäalan ulkopuolisilla areenoilla. Pikkuhiljaa viestiä pitäisi vielä kirkastaa ja osata kertoa niin, että se aukeaa positiivisesti, vaikka ihmiset tulisivat toisistakin kulttuureista."

Vapaa-aikaa Lintunen viettää paljon luonnossa. Perheen kesäpaikka on Hämeen sydämessä ja perheellä on tapana tehdä päiväretkiä eri paikkoihin. Viimeksi kohteena oli Torronsuo Forssan läheisyydessä.

"Se nyt vaan on niin älyttömän hieno paikka, siksi siellä on kiva käydä."

Lintunen on yksi Maaseudun Tulevaisuuden kuukausittain ilmestyvän MT Metsän taloussivujen kolumnisteista. Hänen ensimmäinen kolumninsa on luettavissa lehdestä tänään. Palstalle kirjoittavat myös MT:n Brysselin kirjeenvaihtaja Maria Pohjala metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaan toiminnanjohtaja Suvi Kokkola.