"Pandemia on pirisevä herätyskello, johon on syytä havahtua" – Ruokaviraston Antti-Jussi Oikarinen: "Jokapäiväinen ruoka ei ole itsestäänselvyys"

”Ruokaturvan ydin on mahdollisimman tasapainoisesti toimiva ruokajärjestelmän kokonaisuus. Tämän vaalimisessa riittää itselleni työsarkaa ihan varmasti. Luulenpa, että samaa työtä riittää myös tuleville pääjohtajille", Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen sanoo. Hän täyttää 60 vuotta perjantaina 24.4. Kuva: Johannes Tervo

Koronapandemia jysähti täysillä Ruokaviraston toimialaan.

Ruuan riittäminen, viljelijöiden jaksaminen, tulevan kasvukauden onnistuminen ja sadon korjaaminen kiinnostavat nyt kaikkia. Ruokaturva, omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat koronakeskustelun perussanastoa.

"Vaikka en psykologi olekaan, on helppo huomata, kuinka kiinteästi ruoka ja sen saatavuus liittyvät turvallisuuden tunteeseemme", Ruokaviraston pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen sanoo.

Ja kääntäen: ruuan saannin vaikeutuminen synnyttää turvattomuuden tunteen äkkiä.

"Mikä oli ensimmäinen reaktio, kun koronavirus tuli arkeemme ja elämisen normaalirytmi muuttui? Aika moni marssi kauppaan ylimääräistä hernekeittopurkkia hakemaan. Kaiken varalta. Turvattua huomista takaamaan."

”Mitä pitempään koronakriisi kestää, sitä haastavampaa on turvata ruokahuolto.” Kuva: Johannes Tervo

Ruokaturvan perusta on selkeä: ruokaa on oltava tarjolla.

”Lisäksi ruuan on oltava laadukasta, ja ihmisillä pitää olla vara ostaa sitä", Oikarinen pilkkoo ruokaturvan käsitettä.

"Jatkuvuuselementti on tärkeä. Meillä pitää olla luottamus ruuan saatavuuteen.”

Ruokaturvaa ei ole ilman tasapainoisesti toimivaa ruokajärjestelmän kokonaisuutta, Oikarinen korostaa.

Sitten hän sanoo asian, josta on syytä olla huolissaan.

"Ruokajärjestelmän kokonaisuudessa ei saisi olla heikkoa lenkkiä. Nyt tasapaino on kuitenkin järkkynyt."

Heikoin ja haavoittuvin osa on järjestelmän alkupää: kannattavuuspaineissa kamppaileva tuottaja.

"Ei riitä, että kauppa ja teollisuus pärjäävät. Myös alkutuottajan on pärjättävä.”

Oikarisen mukaan koronavirus on varoitussignaali. Pandemia on pirisevä herätyskello, johon on syytä havahtua.

"Jokapäiväinen ruoka ei ole itsestäänselvyys. Ilman tuottajaa ei ole ruokaa. Toivon, että tämä asia menee kaikille perille."

Ruokaturva ei ole itsestäänselvyys, Antti-Jussi Oikarinen sanoo ilmajokelaisessa maisemassa. Ruokaturvan haastajia riittää: pandemia, ilmastonmuutos ja maailmanpolitiikan isot asiat. Kuva: Johannes Tervo

Omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta puhutaan nyt paljon. Unohtuvatko kauniit sanat, kun akuutti kriisi on ohi?

”Olen optimisti. Uskon, että saatu oppi säilyy. Tiedämme, että hernekeittopurkit eivät tule kaupan hyllylle itsestään.”

Pandemia jättää syvän jäljen sekä yhteiskuntaan että yksilöihin, Oikarinen arvioi.

"Tästä kokemuksesta tulee osa meidän kaikkien yhteistä DNA:ta."

Hän luottaa, että kotimaisuutta arvostetaan tästä eteenpäin aivan eri lailla kuin aiemmin.

"Ei sitä olisi välttämättä tarvinnut kriisin kautta opetella."

”Ruokavirasto on ollut mukana kertomassa Kaukoidän ostajille suomalaisen ruokajärjestelmän toimivuudesta", Antti-Jussi Oikarinen sanoo. Hänestä oli hieno huomata, että elintarviketeollisuus tuli Ruokaviraston tueksi, kun viraston resursseista keskusteltiin viime syksynä. Kuva: Johannes Tervo

Ruokaviraston tehtävä on edistää ruokajärjestelmän tasapainoista toimintaa.

"Voiko organisaatiolla olla yhteiskunnallisesti paljon tärkeämpää tehtävää tämän hetken maailmassa?”

Ruokavirasto on osa järjestelmää, sen hallinnollinen toimija.

"Meillä on linkit koko pellosta pöytään -ruokaketjuun: alkutuotantoon, teollisuuteen, jakeluun, kauppaan ja kuluttajiin."

Koronakriisin hoitoon osallistuminen on iso motivaation lähde Ruokaviraston väelle, Oikarinen sanoo.

"Yhteiskunnallisesti merkittävän työn tekeminen antaa eväitä jaksamiseen."

Tuhannen työntekijän Ruokavirasto aloitti toimintansa 1.1.2019, kun Elintarviketurvallisuusvirasto, Maaseutuvirasto sekä osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikan palvelukeskusta yhdistettiin uudeksi virastoksi.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvan viraston päätoimipaikka on Seinäjoella.

Antti-Jussi Oikarinen on Ruokaviraston ensimmäinen pääjohtaja. Uuden viraston muodostaminen on ollut iso rutistus.

"Helppoa vaihetta emme ole vielä kokeneet: Ensimmäisenä vuonna tulivat taloudelliset haasteet. Toisen toimintavuoden alkajaisiksi iski koronapandemia.”

Jo aiemmalta työuraltaan Oikarinen tietää, että fuusiot vaativat aikaa. Organisaatioiden toimintakulttuurit muuttuvat hitaasti.

Mikään ei yhdistä niin hyvin kuin yhteinen tekeminen.

”Varsinkin kriisitilanteissa väki hitsautuu yhteen, silloin on toimittava yhdessä ja tehokkaasti. Raja-aidat kaatuvat, me-henki löytyy."

• Ruokaviraston pääjohtaja 1.1.2019 alkaen. Asuu Ilmajoella. Syntynyt Jyväskylässä 24.4.1960.
• Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM), agronomi, Helsingin yliopisto 1988
• Perhe: puoliso ja kaksi tytärtä
• Ruokavirastoa valmisteleva pääjohtaja maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2018.
• Maaseutuviraston ylijohtaja 2017–2018 ja osastonjohtaja 2015–2018.
• Strategiajohtaja ely-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksessa 2015.
• Ylijohtaja Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksessa 2010–2014. Sitä ennen eri tehtävissä Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksessa 1997–2009.
• Ilmajoen kunnan yritysasiamies 1995–1997.
• Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskuksen suunnitteluagronomi ja yritysneuvoja 1988–1995.
• Saarijärven kaupungin maaseutuasiamies 1987–1988.
• Chydenius-instituutin tutkija 1986–1987.
• Harrastuksia: mökkeily Keski-Suomessa ja metsänhoito Kainuussa, lumilautailu, tennis.
• Kiinnostuksen kohteena ruokaketjun alkupää: pelto, metsä ja vesi.