
Poikkeuksellinen Tapperin pienviljelijäperhe eli kulttuurille ‒ ”Ei tehty otsa rypyssä vain töitä, vaan välillä pukeuduttiin seepraksi”
Tapperien Juholan kesänäyttely Saarijärven Tarvaalassa raottaa ovea maaseudun kulttuuriperheen arkeen sotien jälkeen.Saarijärvi
Kirjailija Harri Tapperin tytär, kuvanveistäjä Kirsi Tapper toimii Juholan kesäoppaana. Museotyöntekijä Janne Timperi on mukana Saarijärven museolta, joka vastaa paikan näyttelytoiminnasta ja aineistokokoelmasta. Kuva: Petteri KivimäkiSaarijärvellä vuosien 1924 ja 1932 välillä syntyneet Tapperin veljekset jättivät elinaikanaan poikkeuksellisen monipuolisen ja vaiheikkaan jäljen kotimaiseen kulttuurihistoriaan.
Veljeksistä vanhin Marko ansioitui kirjailijana, samoin kuin toiseksi vanhin Harri, joka tosin teki ennen kirjallisia pääteoksiaan työuran opettajana.
Veljessarjan kolmas, Kain, oli kuvanveistäjä. Nuorimmainen Yrjö teki työuransa teatterin lavastajana.
Saarijärven Tarvaalan kylässä sijaitseva Juholan tila oli Tapperin veljesten lapsuuden ja nuoruuden kotipaikka. Nykyisin Juhola on Saarijärven kaupungin ylläpitämä kulttuurikohde, jossa Saarijärven museo vastaa Galleria Jarskan näyttelytoiminnasta ja Juholan aineistokokoelmasta.
Nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1949 ja sen pihapiirissä sijaitsee navettagalleria Jarska, jossa on joka vuosi vaihtuva näyttely. Tänä vuonna vanhassa navetassa on esillä Synnöve Dickhoffin tekstiilitaidenäyttely Sanojen välissä.
Juholan päärakennuksen sisustus on uskollinen 1940-lukulaiselle ulkoasulle. Yläkerran huoneista löytyvät alkuperäiset kirjailijaveljesten kirjoituskoneet. Seinillä ja pihapiirissä on esillä vanhoja Tapperin perheen ottamia valokuvia, jotka ovat peräisin etupäässä 1950-luvun lopulta ja 1960-luvun alusta.
”Tässä talossa on yläkerran yläpuolella vielä pieni vintti, josta löysin 2000-luvun alussa yllättäen tiiviin pienen laatikon. Sieltä löytyi paljon kehitettyjä filmirullia, joissa oli veljesten ottamia kuvia”, jyväskyläläinen kuvanveistäjä ja kuvataideopettaja, Harri Tapperin tytär Kirsi Tapper kertoo.
”Kuvissa näkyy hyvin se luovuus, mitä perheellä oli. Ei olla otsa rypyssä vain tehty pienviljelijätilan töitä. Välillä työnnetään kuulaa, hypätään hyppynarua tai ollaan pukeuduttu seepraksi”, Saarijärven museon museotyöntekijä Janne Timperi toteaa.
Tapperit olivat 1900-luvun puolivälissä tavanomainen suomalainen pienviljelijäperhe. Heidät kuitenkin erotti useimmista muista sen ajan perheistä erittäin aktiivinen harrastuneisuus kulttuurin saralla.
”Poikien isä Vihtori Tapper oli erinomainen jutunkertoja. Heidän äitinsä Aino puolestaan oli kuvataiteellisesti lahjakas ja teki muun muassa lehmäveistoksia”, Timperi kertoo.
Poikien isä Vihtori järjesti lapsilleen kaikenlaista luovaa tekemistä.
”Piirrettiin ja kirjoitettiin runojakin ja näytelmiä välillä. Lapset alkoivat kutsua sitä Vihtorin akatemiaksi”, Kirsi Tapper sanoo.
Harri Tapper kuvaa Suku puussa -nimisessä kirjassaan, että Vihtorin ja Ainon kasvatusmetodeilla oli suuri merkitys kaikkien veljesten myöhempään taiteelliseen lahjakkuuteen.
”Kulttuurin lisäksi veljekset olivat aktiivisia ja lahjakkaita myös liikunnallisesti”, Kirsi Tapper kertoo.
Tapperien Juholan tila sijaitsee kumpuilevassa pelto- ja metsämaisemassa. Maisemassa virtasi entisaikaan koski, joka valjastettiin, vaikka Tapperit kävivät taistelua kosken säilyttämisen puolesta.
”Harri kertoi, että alkujaan Tapperin suku asettui tälle paikalle sen luonnonkauneuden takia”, Kirsi Tapper mainitsee.
Tapperien Juhola ja Galleria Jarska on auki yleisölle 28.8.2022 asti lauantaisin ja sunnuntaisin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




