80-vuotiaan arkkitehti-taiteilijan juhlanäyttely on matka perimmäisten kysymysten äärelle – katso video

Jyväskyläläisen Sakari Holman lokakuisessa 80 vuotta intohimoa -juhlanäyttelyssä esiteltiin moninaisia taide- sekä käyttöesineitä eri vuosikymmeniltä. Kuva: Petteri Kivimäki

Pitkän elämäntyön arkkitehtina tehnyt 80-vuotias Sakari Holma on käyttänyt paljon aikaa myös taide- ja käsityöharrastukseen.

Holma valmistui arkkitehdiksi Oulusta vuonna 1968. Opiskeluaikojensa alussa hän ehti opiskella vuoden verran myös Ateneumissa Taideteollisessa korkeakoulussa.

"Kävin aikoinaan pitkällisen pohdinnan siitä, alanko arkkitehdiksi vai teenkö työurani kokonaisuudessaan taiteen parissa. Vuoden jälkeen tulin kuitenkin siihen tulokseen, että muovailu ja maalaus eivät yksistään riitä minulle. Hakeuduin sitten arkkitehdin ammattiin", Holma kertoo.

Palo taiteeseen ja käsityöläisyyteen ei kuitenkaan sammunut.

Päätyönsä ohessa Holma on veistänyt puuta, kipsiä ja metallia sekä piirtänyt muotokuvia ja maalannut.

Varhaisimmat työt ovat yli 60 vuoden takaa aina 1950-luvulta saakka.

"Arkkitehdin työssä on luova puolensa, mutta siinä on aina taloudellisten ja muiden reunaehtojen puristuksissa. Taiteessa tällaisia rajoja ei ole, ja juuri siksi olen kokenut niin suurta tarvetta vapaan taiteen pariin kerta toisensa jälkeen", Holma luonnehtii.

Puolivuosisataisen uran aikana Holma oli suunnittelemassa muun muassa Laajavuoren hotellia.

"Lisäksi olen suunnitellut Keski-Suomeen rakennettuja lukuisia monitoimitaloja, rivitaloja, kouluja sekä kerrostaloja, samoin Petäjäveden, Multian ja Tikkakosken monitoimitalot, Jyväskylään Keljonkankaan monitoimitalon sekä Jyväskylän yliopiston Normaalikoulun yläasteen ja lukion peruskorjauksen sekä laajennuksen."

Lukuisten uudisrakennushankkeiden lisäksi Holma on suunnitellut muun muassa Vaajakosken, Muuramen ja Toivakan kirkkojen sekä Jyväskylän kaupunginkirkon peruskorjaukset.

Holma työskenteli 1960-luvulta lähtien ensin muiden arkkitehtien toimistoissa, sitten yhteisissä toimistoissa kollegoiden kanssa. Vuodesta 1988 lähtien hänellä oli oma toimisto aina 1990-luvun puoliväliin, jolloin jäi eläkkeelle.

Jyväskylässä Galleria Patinassa järjestettiin lokakuussa Holman retrospektiivinen eli koko tuotannon kattava juhlanäyttely "80 vuotta intohimoa".

"Olen tehnyt pikkupojasta saakka veistoksia, varsinkin puusta. Kun olin harkinnut taidetta vakavasti ammatiksenikin, tuntui luontevalta, että jatkoin maalaamista ja käsitöitä päivätyöni ohessa", Holma kertoo.

Holman maalaukset ja veistokset ovat usein joko abstrakteja tai luontoaiheisia.

"Olen maalannut öljyllä ja vesiväreillä sekä piirtänyt paljon muotokuvia. Veistoksia olen pienestä saakka tehnyt sekä puusta, metallista että kipsistä."

Holman maalauksissa ja veistoksissa peilautuu tekijän pitkä matka itsensä ja oman elämänkatsomuksensa etsinnässä ja löytämisessä.

Henkisyys korostuu Holman teoksissa.

"Täällä on esillä Mysteerio-niminen taulu, joka on uskontunnustukseni. Olen agnostinen panteisti. Jumala on kaikkialla ja olemme itse osana Jumalaa. Epäilen kuitenkin sellaisia teologisia totuuksia, joita herkästi luetellaan Raamatussa", Holma kertoo.

"Koen eläväni paratiisissa. Olen puutarhuri omassa maailmassani, siinä omassa paratiisissani. Koetan omalta osaltani hoitaa sitä paratiisia niin hyvin kuin osaan. Siellä on toki kaikkia kauheuksiakin, mutta ne kuuluvat elämään. Jos niitä ei olisi, tämä elämä voisi olla paljon tylsempää."

Toinen hallitseva teema ovat ympäristöaiheet.

"Tuska-nimisessä veistoksessani maaäiti on vääntynyt tuskaiseen muotoon tästä ihmisten mielettömästä käyttäytymisestä maapalloa kohtaan", Holma havainnollistaa.

Kiinnostus ympäristöasioihin heijastuu myös käyttöesineisiin.

"Autoilu jäisi vähemmälle, jos ihmiset käyttäisivät enemmän polkupyöriä ja nojapyöriä. Sehän vähentää pakokaasuja, ilmaston lämpenemistä ja liikennemelua. Olen varustanut monet itse alusta loppuun rakentamani nojapyöräni sähkömoottoreilla. Niitä käyttäessä pyöräily on helpompaa ja mukavampaa."

Vuodesta 1979 lähtien hän on aloittanut jokaisen aamunsa 20 minuutin mietiskelytuokiolla, joka perustuu transsendenttiseen mietiskelyyn.

"Olen vuosikymmenten saatossa syventynyt paljon idän filosofioihin, ja ne ovat vaikuttaneet paljon omaankin maailmankatsomukseeni", Holma puntaroi.

Tärkeintä elämässä 80-vuotiaan mielestä on rakkaus ja anteeksianto.

"Olen kovin tyytyväinen omaan elämääni. Olen valtavan kiitollinen siitä, ja joka päivä kiitän elämää."

Aitoon anteeksiantoon on Holman mielestä tärkeää pystyä.

"Tärkeää on myös anteeksianto itselle ja myös kaikille muille, vaikka kuinka hurjia tekisivät. Jos pitäytyy anteeksiannosta, siinä vain tuottaa aina lopulta itselleen vain hankaluuksia."