Suomen lipun päivä päätyi juhannukseen, koska juhla ei kuulunut kenellekään

Kielekkeinen valtiolippu, joka tunnettiin vuoteen 1978 saakka nimityksellä sotalippu. Kuva: Johannes Tervo

Juhannuspäivänä vietetään Suomen lipun päivää. Liputus alkaa jo perjantaina kello 18 ja päättyy lauantaina kello 21.

Juhannus onkin maan ainoa virallinen liputuspäivä, jona lippua voi pitää salossaan koko valoisan yön yli.

Eduskunta hyväksyi ehdotuksen Suomen sinivalkoisesta ristilipusta toukokuussa 1918.

Hankkeet vastikään hyväksytyn lipun saattamiseksi yleisempään käyttöön alkoivat 1920-luvulla. Asialla olivat Suomalaisuuden liitto ja sen vanavedessä lippuasian omakseen ottanut Itsenäisyyden liitto.

Lipputiedon levittämiseksi liitoissa laadittiin kampanjoita, lehtikirjoituksia, lippumyyntejä ja jopa koteihin levitettyjä lipputankopiirustuksia.

Oy Urheilutarpeita mainos Itsenäinen Suomi -lehdessä 15.7.1928. Yhtiö tunnetaan nykyään nimellä Karhu. Kuvakaappaus kansalliskirjaston digipalvelusta. https://digi.kansalliskirjasto.fi 

Oman juhlapäivänsäkin lippu ansaitsi. Suomen lipun päivää vietettiin epävirallisesti ensimmäisen kerran juhannuksena 1927.

Juhannukseen päädyttiin, koska se poliittisesti sitoutumattomana juhlana ei leimannut päivää minkään kieliryhmän taikka suuntauksen tapahtumaksi. Tarkoitus oli kerätä kansalaiset yhteen lipputangon juurelle.

Sanomalehti Uudessa Suomessa ei suurempia juhlallisuuksia ensimmäiseltä Suomen lipun päivältä vielä odotettu.

”Erityisiä lippujuhlia ei ainakaan ensi juhannukseksi ole vielä suunniteltu. Ensin on saatava lippu jokaisen suomalaisen kotiin. Toivottavasti jo ensi juhannuksena yhtenäinen lippumuuri peittää koko Suomen sen eteläisimmästä kärjestä aina maan pohjoisimpaan kolkkaan saakka ja kansakunta siten viettää lipun äänetöntä kieltä kuunnellen Suomen lipun päivää.” [Uusi Suomi 4.5.1927]

Erityisesti Itsenäisyyden liitto jatkoi lipputietoisuuden levittämistä koko maahan. Ajan nopeaa tiedonvälitystä olivat lentolehtiset, joita Itsenäisen Suomen mukaan pudotettiin armeijan lentokoneista yli puoli miljoonaa toukokuussa 1931.

Lentolehtisissä ”arvovaltaiset kansalaiset kehoittivat liputtamaan juhannuksena.”

Puolesta miljoonasta lehtisestä oli numeroitu 500 kappaletta. Numeroidun lehtisen palauttaminen liiton toimistoon oikeutti ilmaiseen Suomen lippuun. Itsenäisen Suomen mukaan lehtisiä olisi palautunut noin 300.

Työ ei mennyt hukkaan. Juhannuksesta tuli virallinen liputuspäivä vuonna 1934.