Kirjailija Tuomas Kyrö aloittaa MT:n kolumnistina – tuleva kirjailija teki nuorena Olivetti-kirjoituskoneelle tempun, jonka kertomista italialainen tulkki häpesi

Metsänomistus ja metsänhoito kiinnostavat Tuomas Kyröä, koska ne kuuluvat hänen mukaansa olennaisesti suomalaisuuteen. Kirjailija on nykyään portaattomasti sekä kaupunkilainen että maalainen. Perheellä on asunto Helsingin keskustassa ja kolmasosan vuodesta Kyrö viettää kakkoskodissaan Orimattilan maaseudulla. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kirjailija Tuomas Kyrön tunnetuin hahmo on eittämättä Mielensäpahoittaja. Sysi-Suomessa asuva kahdeksankymppinen änkyrä on seikkaillut kirjojen lisäksi muun muassa teatterissa, televisiossa ja elokuvissa.

Äskettäin Kyröltä kysyttiin, saako Mielensäpahoittajasta tehdä pohjalaisen sovituksen, sillä kyseessä on kuulemma niin eteläpohjalaisen oloinen hahmo. Kirjailija antoi luvan.

MT:n uusi kolumnisti Tuomas Kyrö ei halua sijoittaa Mielensäpahoittajaa mihinkään tiettyyn maantieteelliseen paikkaan Suomessa. Lukija saa itse päättää, missä jäärä voisi asua. Se on toki selvää, että hän elelee maaseudulla vanhassa rintamamiestalossa.

"Niillä seuduilla, jotka tyhjenivät jo 1960- ja 1970-luvun suuressa muutossa. Mielensäpahoittaja päätti, että ei lähde kotoaan mihinkään, kun muut suuntasivat kaupunkeihin ja Ruotsiin. Hän teki talvisin rakennushommia ja piti tilalla paria lehmää ja sikaa", Kyrö sanoo.

Hahmolla on useita esikuvia Kyrön isoäidistä hyvän ystävän isoisään, jolta lause "Kyllä minä niin mieleni pahoitin" on lähtöisin.

47-vuotias kirjailija kertoo olevansa nykyään portaattomasti sekä kaupunkilainen että maalainen. Nelihenkisellä perheellä on asunto Helsingin keskustassa, ja kolmasosan vuodesta Kyrö viettää kakkoskodissaan Orimattilan maaseudulla. Tätä ristiriitaa hän käsittelee myös MT:n kolumneissa.

Kyrön suku on asunut Päijät-Hämeessä jo 1600-luvulta lähtien. Kun mummo siirtyi ajasta ikuisuuteen, Kyrö lunasti itselleen isovanhempien 1949 rakentaman kesämökin. Mökki remontoitiin, mutta nälkä kasvoi syödessä, joten tontille rakennettiin myös uudisrakennus.

Lokakuussa ilmestyneen Vasara ja käytettyjä nauloja, Mielensäpahoittaja -romaanin inspiraationa toimi juuri Orimattilan rakennusprojekti. Koulun teknisen työn traumojen takia Kyrö luuli olevansa tumpelo kädentaidoissa.

"Mökkiä rakennettaessa olin lähinnä ammattikirvesmiesten, laatoittajien ja peltiseppien apupoikana, mutta kyllä mä varmaan puuvaraston osaisin yksin tehdä hyvillä YouTuben neuvoilla. Vasarat, naulat ja sirkkelit ovat kiinnostavia leikkikaluja."

Kyrö on välillä tilannut Maaseudun Tulevaisuutta, jotta saisi esimerkiksi maanviljelyyn ja lihantuotantoon erilaista näkökulmaa kuin mitä pääkaupungin lehti tarjoaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Helsinkiläispoika vietti maaseudulla kaikki lapsuuden ja nuoruuden kesät. Kun Suvivirsi oli kajautettu koulussa, Nissanin nokka käännettiin kohti Hämettä. Ensimmäisellä välipysähdyksellä tehtiin kauppaostokset Mäntsälässä, ja Tuomas sai linja-autoasemalta pehmisjäätelön.

Murrosiässäkään kesä maaseudulla ei tympinyt, koska kaupungin sähellyksen jälkeen lehmien ja traktorien keskellä oli mukava rauhoittua.

"Minulle maaseutu ei ole koskaan näyttäytynyt ankeana tai taantuvana paikkana. Pikkuserkulla oli esimerkiksi naapurissa himoittu Commodore 64 -pelikonsoli, jota meillä kotona Helsingissä ei ollut."

Kyrö on seurannut 1970-luvulta lähtien maaseudun muutosta. Hän toivoo, että ruuan omavaraisuusaste olisi hieman nykyistä korkeampi ja tilat pysyisivät maltillisen kokoisina perheviljelminä.

Suomi on kokonaisuudessaan asutumpi kuin vaikkapa Ruotsi, jossa väestö on pakkautunut etelään, kirjailija muistuttaa. Teknologian kehittymisen mahdollistama etätyö kirkastaa Kyrön mukaan maaseudun näkymiä.

"Minun tapaani monet ihmiset elävät nykyään kahdella eri paikkakunnalla, kun työ ja toimeentulo ovat läppärissä."

Tuomas Kyrö on metsänomistaja. Myös kotitarveviljely puolentoista hehtaarin tontilla Orimattilassa kiinnostaa tulevaisuudessa. Sen voisi aloittaa pienestä kasvihuoneesta.

Perinteinen jauhelihakastike on yksi Kyrön lempiruuista. Tätä mainiota palautusruokaa hän syö yleensä maanantaisin perunoiden tai spagetin kanssa. Kirjailijakin on vähentänyt punainen lihan syöntiä, ja kala maistuu usein.

"Lukio- ja yläkouluikäiset lapset tuovat uusia näkökulmia ruokaan. Sen jälkeen olen itsekin kokeillut erilaisia kasvisruokia. Minulle lihassa laatu korvaa nykyään määrän."

Kyrö on välillä tilannut Maaseudun Tulevaisuutta, jotta saisi esimerkiksi maanviljelyyn ja lihantuotantoon erilaista näkökulmaa kuin mitä pääkaupungin lehti tarjoaa.

"Alkutuotannon äärellä on hyvä välillä vierailla, koska ruuasta on niin helppo lausua mielipiteensä, kun se tulee suoraan pöytään."

Kyrö on seurannut 1970-luvulta lähtien maaseudun muutosta. Hän toivoo, että ruuan omavaraisuusaste olisi hieman nykyistä korkeampi ja tilat pysyisivät maltillisen kokoisina perheviljelminä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Miten Tuomas Kyröstä sitten tuli kirjailija? Lapsuuden koti oli hyvin lukemismyönteinen. Äiti on kirjastonhoitaja-kirjailija ja isä Yleisradion radioteatterin johtajanakin toiminut dramaturgi. Teini-iässä Kyrö kapinoi kirjallista kulttuuria vastaan ja on osannut antaa arvon sille vasta vanhempana.

"Sanoin, että minähän en miksikään kirjailijaksi rupea. Se on niin tylsää ja ikävännäköistä puuhaa. Olin väärässä. Kirjailijana voin matkata päässäni minne tahansa maailmoihin, vaikka pysyn autotallin viereisessä työhuoneessa."

14-vuotiaana Kyrö kilpaili kavereidensa kanssa siitä, kuka varastaa tunnissa turhimman esineen. Yksi varasti leivänpaahtimen, toinen laskettelusukset ja Tuomas Olivettin mekaanisen kirjoituskoneen. Kukaan ei ajatellut tarvitsevansa sellaista koskaan, joten Kyrö voitti vedon.

Nuoruuden uhossa Kyrö heitti masiinan junan ikkunasta Pasilan ratapihalle. Neljännesvuosisata myöhemmin Kyrö oli vieraana kirjallisuustapahtumassa Italiassa, Olivettin vanhalla tehtaalla.

"Kerroin tarinan yleisölle, mutta häveliäs paikallinen tulkki ei suostunut kääntämään italiaksi, että kirjoituskone varastettiin. Hän sanoi meidän käyneen katsomassa konetta näyteikkunassa."

Tuomas Kyrö kirjoittaa parhaillaan uutta Mielensäpahoittaja-romaania ja alkuvuodesta hänet nähdään taas televisiossa Maikkarin Pitääkö olla huolissaan -ohjelmassa. Syksyllä 2022 teattereihin tulee myös kolmas Mielensäpahoittaja-elokuva, jonka ohjaa Mika Kaurismäki. Kuva: Jaana Kankaanpää

Lukemisesta Kyrö innostui tosissaan lukion kakkosluokalla. Maailmankuvan laajentuessa nuoruuden hölmöilyt jäivät. Suomessa painotetaan nykyään koulusta lähtien sitä, että ihmisen pitää olla sosiaalinen ja ekstrovertti. Kyrön mielestä ajatus on älytön, sillä introvertti persoona pärjää takuulla yhtä hyvin elämässä.

"Introvertti kuuntelee mieluummin kuin on suuna päänä. Kuunteleminen on erityisen tärkeää juuri nyt, kun kaikki huutavat omaa agendaansa."

Kyrö ei viihdy isoissa ryhmissä, ja verkostoitumisen vaatimus kuulostaa hänestä korruptiolta. Televisio-ohjelmien vakiopanelistina Kyrö on esiintynyt kohta kymmenen vuotta.

"Nauhoitus ei ole minulle vaikea paikka, kun saan valmistautua ohjelmaan. Menen puihin, jos joku kehuu minua television hauskaksi mieheksi Prisman käytävällä ja pyytää kertomaan vitsin."

Lue lisää:

Mielensäpahoittajan esikuva oli keskisuomalainen maalaistalon isäntä - tämän takia Tuomas Kyrö ei paljasta paikkakuntaa

Kirjailijat ovat perustaneet käsityötislaamon Mäntsälään – "Hyvälle kirjallisuudelle ja laadukkaalle alkoholille löytyy yhdistäviä määreitä. Kirkas, väkevä, terävä"

• Vuonna 1974 syntynyt Tuomas Kyrö on sukupolvensa monipuolisimpia kirjailijoita. Kirjoittanut romaaneja, kolumneja, pakinoita ja draamaa sekä piirtänyt ja tuottanut sarja- ja pilakuvia. Esikoisteos Nahkatakki julkaistiin 2001.
• Kyrön suosituin hahmo, Mielensäpahoittaja, esiintyi kirjan sivuilla ensimmäistä kertaa 2010. Se pohjautuu Antti Litjan esittämään Yle Radio Suomen lyhytkuunnelmasarjaan. Mielensäpahoittajan elokuvasovituksen ovat ohjanneet Dome Karukoski ( Mielensäpahoittaja, 2014) ja Tiina Lymi (Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja 2018). Syksyllä 2022 saa ensi-iltansa Mika Kaurismäen ohjaama Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä.
• Mukana osakkaana äänikirjakustantamo Audiomaassa sekä Mäntsälässä sijaitsevassa Authors' Distillery -tislaamossa. Kyrö on yksi television Pitääkö olla huolissaan -sarjan vakiopanelisteista. Eeva Joenpellon kirjailijakodin ensimmäinen stipendiaatti 2005–2009. Kalevi Jäntin palkinto 2005. Pro Finlandia -mitali 2020.
• Asuu nykyisin Helsingissä, ja toinen koti on Orimattilassa. Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi tytärtä. Harrastaa lukemista, penkkiurheilua ja monipuolista liikuntaa, kuten hiihtoa, tennistä ja koripalloa.