Tietokirjoille on aina markkinoita, ja juuri nyt kiinnostavat sotakirjat ja edulliset lukukirjat. Kuva: Eija Mansikkamäki
Kirjalla on yllättävän monta tapaa kiertää – ja kun sitä ei enää lueta, siitä voidaan tehdä vaikka villaa
Käytetyn kirjan arvo on surkea, mutta ei sen arvostus ole kokonaan kadonnut. Kirja kelpaa edelleen myös sisustukseen, mutta valikoiden.
Matti Pietilän Finlandia Kirja ostaa kirjoja isoina erinä. Myynti tapahtuu vain verkossa. Kuva: Eija MansikkamäkiMuistissa ovat hyvin ajat, jolloin suomalaisten olohuoneiden seinää peitti ruskea kirjahylly ja hyllyn puolestaan televisio, matkamuistot, valokuvat ja kirjat: Päätalot, Hietamiehet, kirjakerhojen niteet ja erilaiset ensyklopediat.
Enää ei kirjahyllyä aina ole, eikä kirjojakaan. Moni on huomannut hyllyä karsiessaan, ettei käytetyistä kirjoista makseta juuri mitään. Katosiko arvostus samaan aikaan kirjahyllyjen kanssa?
”En sanoisi, että kirjojen arvostus olisi vähentynyt, vaan sisustusnäkökulma on muuttunut”, sanoo Suomen suurinta käytettyjen kirjojen verkkokauppaa pyörittävä Matti Pietilä.
”Ne, mitä luetaan, pidetään hyllyssä ja ehkä muutamia lempikirjoja tai sellaisia, jotka sopivat sisustukseen. Loput kierrätetään. Enää ei ajatella kuten 1990-luvulla, että kulttuurikodissa pitää olla iso kirjahylly olohuoneessa.”
Pietilän mukaan kirjoilla sisustetaan taas, mutta kirjat valitaan mietitymmin kuin ennen. Enää ei keräillä metritolkulla hyllyn täytettä.
”Näemme paljon kotikirjastoja, ja ne ovat todella täynnä tietosanakirjasarjoja, Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kirjoja ja Valittuja paloja.”
Niillä ei ole lainkaan arvoa. Myös tavanomaisten käytettyjen lukukirjojen rahallinen arvo on pieni. Hintoja ovat laskeneet kirjojen suuri määrä markkinoilla ja isoksi kasvanut kuluttajien vertaiskauppa verkossa.
Pietilä on liki puolen miljoonan niteen mies. Finlandia Kirjan varastossa orimattilalaisella teollisuusalueella on valtavasti kirjahyllyjä, jotka ulottuvat kattoon asti. Joka paikassa on tulevia ja lähteviä kirjalaatikoita.
Kirjat eivät ole aakkos- eivätkä aihe- vaan tulojärjestyksessä.
”Tietokone tietää, missä mikäkin kirja on. Kun päivittäiset lähetykset kerätään, hyllyt kierretään järjestyksessä läpi ja kirjat otetaan oikeilta paikoiltaan”, Pietilä kertoo.
Kirjat lajitellaan myyntiin ja kierrätykseen. Kannet ja sivut päätyvät eristeeksi. Kuva: Eija MansikkamäkiVuodesta 2010 toiminut Finlandia Kirja harjoittaa pelkästään verkkomyyntiä. Yritys ostaa kirjoja koko Suomesta joko noutaen tai itse tuotuna, pääosin yksityishenkilöiltä tai kuolinpesiltä.
”Olemme ostaneet myös kirjakauppojen jäämistöjä, lopettaneita antikvariaatteja, yhdistysten ja sanomalehtien arkistoja ja kustantamojen ylijäämiä. Vastaanotamme myös kirjastojen poistokirjoja. Yksittäisen kirjan käsittely on melko työlästä ja kate pieni.”
Jokainen kirja kuvataan ja kirjataan, sen kunto ja hinta luokitellaan. Työntekijöitä on 16 ja lisää etsitään. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna noin 1,4 miljoonaa euroa ja sen kautta kulkee vuodessa noin 300 000 kirjaa.
Pietilä arvioi koko käytettyjen kirjojen markkinan olevan 10–15 miljoonaa euroa eli pari prosenttia uusien kirjojen liki puolen miljardin euron myynnistä.
Matti Pietilä näyttää, kuinka repäistystä kirjansivusta voi päätellä paperikuidun pituuden. Kuva: Eija MansikkamäkiKotihyllyn lukemattomat ja luetut kirjat tuovat monelle edelleen henkistä turvaa, ja lukeminen on suosittua ajanvietettä äänikirjoista huolimatta. Tämä näkyy Ukrainan sodankin aikana.
”Nyt menee aika paljon survivalismikirjoja eli selviytymisoppaita, sotaa käsitteleviä kirjoja ja edullista lukukirjaa. Ihmiset ehkä varautuvat siihen, että mitäs jos joutuukin olemaan kotona eikä ole mitään luettavaa eikä tekemistä”, Pietilä tulkitsee.
Muulloin myydään ihan kaikkea. Kirjojensa myyntiä miettiville tiedoksi, että tietokirjallisuus säilyttää arvonsa paremmin kuin kaunokirjallisuus.
”Tietyt klassikkokirjailijat pitävät hyvin pintansa myös ja science fiction eli tieteiskirjallisuus ja fantasiakirjallisuus”, Pietilä sanoo mainiten Stephen Kingin ja dekkareista nimet Agatha Christie, Maria Lang, Robert van Gulik ja Simenonin Maigret-sarjan.
Kiinnostavia ovat myös kotimaisten suosikkien uran alkupää, Muumi-kirjat, sarjakuva-albumit sekä käsityö-, sota-, kalastus-, ilmailu-, merenkulku-, luonnontiede-, kansanperinne- ja historiateokset.
Kirjan Kiertorata -kontteja on kokeiltu useissa kirjastoissa, mutta nyt ne ovat käytössä vain Kangasalla. Kuva: Eija MansikkamäkiJos kirja ei käy kaupaksi, se kierrätetään muulla tavoin. Käytettyjä kirjoja menee Suomessa paljon sekajätteeseen, koska niissä on paperin ja pahvin lisäksi sidoslankoja, liimaa ja muovitettuja kansia.
”Kirja on hyvä hiilinielu niin kauan kuin se pysyy käytössä. Poltossa hiili kuitenkin vapautuu. Suomessa menee valtavia määriä kokonaisia kirjoja hukkaan. Esimerkiksi kustantamoilta ylijääneitä kirjoja ei kierrätetä, vaan pääosa makuloidaan eli ne menevät polttoon.”
Pietilä on kehittänyt vaihtoehtoista kierrätystä ja saanut siihen muun muassa Business Finland -rahoitusta.
Vaikka yritys on verkkokauppa, asiakkaitakin tavataan kerran vuodessa Ilmaisen kirjan päivänä. Silloin jaossa on maksutta kymmeniätuhansia niteitä.
”Niiden varastointi on kallista, mutta emme ole halunneet laittaa niitä kierrätykseenkään. Haluamme, että kirja pysyy lukukäytössä.”
Osa kirjoista menee taulutaiteilijalle ja osa kahviloiden sisustukseen.
Jos ei kirja kelpaa mihinkään muualle, siitä erotellaan paperinkeräykseen kelpaavat osat tai se kuskataan Ekovillalle, joka tekee paperista ja kansista eristettä.
”Tietokirjojen paperi on yleensä mineraali- ja valkaisuainepitoista ja kelpaa paperin uusiokäyttöön. Romaanien kuitupitoinen paperi sopii taas hyvin villantuotantoon. Eron näkee, kun repäisee kirjan sivun: mitä enemmän näkyviin tulee yksittäisiä kuitusäikeitä, sitä paremmin paperi villoittuu.”
Uusin kierrätyskeino ovat Kirjan kiertorata -laatikot. Asiakas voi viedä konttiin pieniä määriä kirjoja, ne arvioidaan Orimattilassa ja kirjojen jättäjät saavat lahjakortin yrityksen verkkokauppaan.
Palvelu toimii tällä hetkellä vain Kangasalan kaupunginkirjastossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
