Kaisa Laaksonen työskentelee Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtajana. Kuva: Jenni Niemelä-Nyrhinen
Kirjojen lukeminen vaatii tylsyyden sietämistä, mutta sillä voi olla yllättävä vaikutus lapsen koulumenestykseen
Kiireisessä arjessa lyhytkin lukuhetki on hyvä alku harrastukselle, josta on hyötyä tulevaisuudessa koulunpenkilläkin.
Kirjastossa voi käydä yhdessä lapsien kanssa ja näin antaa hyvää esimerkkiä lukuharrastukselle. Kuva: Juho LeskinenLapsen suhdetta lukemiseen ja kirjallisuuteen luodaan tarjoamalla hänelle luettavaa mutta myös vanhemman esimerkin kautta.
”Jos on itse koko ajan puhelin kädessä, voiko lasta vaatia laskemaan ruudun käsistä ja tarttumaan kirjaan”, kysyy Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtajana vuodesta 2017 toiminut Kaisa Laaksonen.
Hän kiinnittää huomiota siihen, että lapsi näkee vanhempansa viettävän aikaa puhelimella mutta ei sitä, mitä tämä sillä tekee.
”Päältäpäin ei näe, jos vanhempi lukeekin ruudulta esimerkiksi uutisia tai e-kirjaa.”
Ruudun valitseminen kirjan sijaan on tätä päivää.
Laaksosen mielestä kirjan lukeminen vaatii tiettyä ”tylsyyden sietämistä”. Tämä on nykyään sekä lapsille että aikuisille aiempaa vaikeampaa.
Vapaa-aika voi myös olla aktiivisesti harrastavalla nuorella kortilla, sillä urheiluharrastuksen treenejä voi olla useita viikossa.
”Yksilöllisiä eroja on tietysti aina ollut. Nuorten keskuudessa on edelleen himolukijoita, jotka lukevat paljon ja vastaavasti heitä, joilla lukeminen vapaa-ajalla ei ole luontevaa. ”
Lapsi näkee vanhempansa viettävän aikaa puhelimella, mutta ei sitä, mitä tämä sillä tekee.
Joulukuun alussa julkaistut PISA 2022 -tutkimustulokset nostattivat huolta nuorten heikkenevästä lukutaidosta. Opetusministeri Anna-Maja Henriksson totesi että ilmiöön reagoidaan perusopetuksen vähimmäistuntimäärään lisäämisellä. Painotus on alimmilla vuosiluokilla 1–2.
”Näin vahvistetaan luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja”, toteaa ministeri Henriksson tiedotteessa.
Laaksosen mukaan suoraa syy–seuraussuhdetta lukemisen ja oppimistulosten välille voidaan tuskin vetää. Hyvällä lukutaidolla kuitenkin edistetään kykyä pärjätä kaikissa kouluaineissa.
PISA-testit suorittavalta ikäluokalta eli yläasteikäisiltä edellytetään pelkän tunneilla kuuntelemisen lisäksi tiedon omaksumista lukemalla pitkiäkin tekstikokonaisuuksia.
”Hyvä lukutaito tukee käsitteiden hahmottamista eli se edistää myös luonnontieteellisten aineiden oppimista”, Laaksonen kertoo.
Hän lisää, että kaunokirjallisuus laajentaa sanavarastoa, vahvistaa kielentuntemusta ja antaa keinoja sanallistaa omia kokemuksia ja tunteita.
Kaisa Laaksosen mielestä yhdessä lukemisen ei pitäisi loppua siihen, kun lapsi oppii itse lukemaan. Kuva: Jenni Niemelä-NyrhinenLastenkirjallisuus on Laakkosen mukaan runsasta ja kiinni ajassa.
Nuoremmilla lapsilla näkökulma on Laaksosen mukaan usein omin silmin tehtävissä havainnoissa ja ilmiöissä. Mitä eläimiä ja omasta kotipihasta löytyy ja millaisia luontoilmiöitä lapsi voi itse havaita?
Tyypillistä erityisesti nuortenkirjoissa on sarjamaisuus. Onko nykykirjoissa havaittavissa vuosisadan alussa valtavaa suosiota saaneen Harry Potter -sarjan kaltaista yhtenäiskulttuurista ilmiötä?
”Kaikki varmaankin edelleen etsivät uutta Harry Potteria”, Laaksonen naurahtaa.
”Vastaavanlaista ilmiötä ei ehkä ole syntynyt, mutta Potter-kirjat tavoittavat edelleen uuttaa yleisöä uusien lukevien ikäluokkien myötä.”
”Kaunokirjallisuus laajentaa sanavarastoa, vahvistaa kielentuntemusta ja antaa keinoja sanallistaa omia kokemuksia ja tunteita.”
Yhdessä lukemisen ei tarvitse loppua siihen, kun lapsi oppii itse lukemaan. Ääneen lukeminen – vaikkapa vuorotellen lapsen kanssa – vahvistaa Laaksosen mukaan yhteisen lukemisen tapaa.
”Vanhempi voi kannustaa lasta osallistumaan esimerkiksi koulun lukuhaasteisiin, viedä kirjastoon hakemaan teoksia ja olla aidosti kiinnostunut lapsen lukuharrastuksesta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
