Antti Hintsan valokuvia on parhaillaan Lapuan taidemuseossa Metsistä ja puista -näyttelyssä. Samassa näyttelyssä on myös Jaana Maijalan ja Ville Linnan valokuvia ja äänityksiä. Kuva: Johannes Tervo
Mustavalkoisessa metsäkeskustelussa arkikäyttäjän ääni uhkaa hukkua – Antti Hintsa haluaa antaa puheenvuoron ihmisille, joille metsä on kuin koti
”Moniääninen, visuaalinen puheenvuoro metsistä”, Antti Hintsa sanoo ensi vuonna ilmestyvästä kirjastaan. Sen kuvissa ja teksteissä puhuvat tavalliset metsänkäyttäjät. Ihmiset, joille metsä on tuttu kuin koti.
”Löysin kohtaamieni ihmisten metsänäkemyksistä paljon enemmän harmaan eri sävyjä kuin mediajulkisuuden mustavalkoisista väittelyistä", Antti Hintsa sanoo. Kuva: Johannes TervoPuutavaraa työkseen ajava tukkiauton kuljettaja voi katsoa metsää myös luonnonsuojelijan ja eränkävijän silmin.
Talousmetsäänsä hoitava ja hyödyntävä ihminen saattaa löytää samoilta palstoilta paikan rauhoittumiseen, lepoon ja hiljentymiseen.
”Samalla ihmisellä voi olla sekä vahva talousmetsänäkemys että luonnonsuojeluajattelua", kuvataiteilija, valokuvaaja Antti Hintsa sanoo esimerkin monisyisistä metsäsuhteista.
Ne hän haluaa tuoda esiin Kotini on metsä -teoksessaan. Sen kuvat, tekstit ja taitto ovat Hintsan käsialaa.
Aineiston kirjaansa hän keräsi kohtaamalla ihmisiä heille tärkeissä metsissä.
Noissa merkityksellisissä maisemissa Hintsa valokuvasi ihmiset. Samoissa paikoissa käytiin keskustelut, joiden perusteella hän kirjoitti tekstit.
Samaa työtapaa Hintsa käytti Kotini on metsä -valokuvanäyttelyssä, joka talvella 2018–2019 oli esillä Etelä-Pohjanmaan itälaidan metsäisissä pitäjissä Soinissa, Vimpelissä ja Alajärvellä.
”Näyttelyn tekeminen oli kuin testi. Halusin nähdä, lähtevätkö ihmiset mukaan.”
Kuvattavia löytyi, ja he olivat valmiita puhumaan metsäsuhteestaan.
Näyttely otettiin hyvin vastaan. Hintsa päätti, että Kotini on metsä -hanke laajenee kirjaksi.
Alkukesästä 2019 esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistiin uutinen, jossa Hintsa innosti Etelä-Pohjanmaan asukkaita: Tule kuvattavaksi! Kerro metsäkokemuksesi!
”Joistakin pitäjistä sain kymmeniä yhteydenottoja, esimerkiksi Soinista ja Vimpelistä.”
Aika ei mitenkään riittänyt kaikkien tapaamiseen. Useimpien kiinnostuneiden kanssa hän kuitenkin pystyi keskustelemaan ainakin puhelimitse.
Nyt kirja on valmistumassa, teos on taittovaiheessa Hintsan päätteellä. Omasta metsäsuhteestaan kertoo runsaat 50 ihmistä.
Mukana on metsureita, metsänomistajia, eräilijöitä, metsäkoneenkuljettajia, marjastajia, metsästäjiä ja monia muita tavallisia metsänkäyttäjiä.
Kuvia on otettu ja keskusteluja käyty yli kymmenessä pohjalaispitäjässä.
Hintsa kertoo omasta metsäsuhteestaan.
”Koen voimakkaasti metsään liittyvää sukuhistoriaa.”
Hänen isänsä on metsuri, joka tekee metsätöitä vielä eläkepäivinäänkin.
Hintsa itse on valokuvaaja ja kuvataiteilija mutta myös metsänomistaja.
”Veljelläni ja minulla on metsäyhtymä. Sen omistukset ovat talousmetsää, ja lisäksi olemme perustaneet yksityisen luonnonsuojelualueen.”
Omistaminen on osa omaa metsäsuhdettani, Hintsa sanoo.
"Siihen liittyy vaikkapa tietoisuus, että pappa on istuttanut tietyn alan. Se on metsän näkymättömyyttä, joka tietyissä paikoissa näyttäytyy vain minulle. Se vaikuttaa omiin valintoihini.”
Antti Hintsan omat metsät ovat Lehtimäellä. Nykyisellä kotipaikkakunnallaan Lapualla Hintsa liikkuu esimerkiksi Simpsiön maisemissa. Kuva: Johannes TervoKotimaakuntaansa Etelä-Pohjanmaalle Hintsa palasi joitakin vuosia sitten. Kotini on metsä -kirjaan kuvatut ja haastatellut ihmiset ovat kaikki Etelä-Pohjanmaalla asuvia.
"Maakunnan metsät ovat tyypillisesti talousmetsää. Maatalous on täällä voimakasta, metsäalat ovat aika pirstoutuneita."
Silti metsät ovat tärkeitä. Yksi puoli pohjalaista metsänomistusta on tietty ylpeys hoidetuista aloista.
Hintsaa kiinnosti ja kiinnostaa nimenomaan talousmetsien tarkastelu. Siitäkin huolimatta, että niitä ei välttämättä pidetä oikeina metsinä.
”Usein kuulee, että talousmetsät ovat pelkkiä puupeltoja.”
Tällaisessa arvottamisessa voi olla vaaransa, Hintsa sanoo.
Voiko käydä niin, että talousmetsä muuttuu alueeksi, jolle voi todella tehdä mitä tahansa?
Puista saatavat tulot ovat yksi puoli talousmetsää. Mutta vain yksi. Metsään sitoutuu sukuhistoriaa, muistoja ja työtä.
”Yhtäkkiä talousmetsä onkin arvoskaalaltaan paljon laajempi kuin suppea näkemys metsästä pelkkänä tulonlähteenä.”
Kuvataiteilija miettii metsän kuvaamisen tapoja.
Enemmistö Suomen metsistä on talousmetsiä. Silti metsä vaikkapa mainosten kuvissa on usein aarnialuetta.
Metsäkuvastossa sinnittelevät vahvoina myös taiteen kultakauden mestareiden kansallisromanttiset kuvat, niihin ikuistettu metsä ja kansa.
”Olemmeko yhä metsäkansa vai olemmeko talousmetsäkansa?"
Mikä voisi olla tämän ajan kansallismaisema, Hintsa miettii.
”Onko se auton ikkunasta nähty nuori kasvatusmännikkö, joka varttuu maantien varren avohakkuualalla?”
Metsään sitoutuu sukuhistoriaa, muistoja ja työtä. ”Yhtäkkiä talousmetsä onkin arvoskaalaltaan paljon laajempi kuin suppea näkemys metsästä pelkkänä tulonlähteenä.” Kuva: Johannes TervoMedian metsäkeskustelu on usein hyvin kärjekästä, Hintsa sanoo.
”Metsä jää julkisuudessa helposti talouden ja luontoarvojen kiistakapulaksi.”
Vastakkainasettelu on vaivatta valmis, kun keskustelun osapuoliksi valitaan ääripäät.
Sellaisessa keskustelussa riittää konfliktipintaa ja mustavalkoista ajattelua.
”Löysin kohtaamieni ihmisten metsänäkemyksistä paljon enemmän harmaan eri sävyjä kuin mediajulkisuuden mustavalkoisista väittelyistä.”
Kirjassaan Hintsa esittää valokuvin ja tekstein monta metsäsuhdetta ja monta metsänkäyttötapaa.
"En arvottanut eri tapoja. Näen ne kaikki yhtä kiinnostavina. Suhtauduin neutraalilla ja kunnioittavalla otteella", Hintsa kertoo työskentelystään.
Metsään voi katsoa monin tavoin. Metsän voi kokea monin tavoin.
Yksi on yhteistä kaikille, Hintsa kertoo kohtaamistaan ihmisistä.
”Metsän rakastaminen. Se yhdistää. Kaikki kuvaamani ja haastattelemani ihmiset rakastavat metsää, vaikka heidän lähtökohtansa ja näkökulmansa vaihtelevat.”
ANTTI HINTSA
- Valokuvaaja ja kuvataiteilija, metsänomistaja ja metsäyrittäjä.
- Taiteen maisteri, valmistunut Aalto-yliopistosta.
- Syntynyt Lehtimäellä, asuu Lapualla.
- Kotini on metsä -teos ilmestyy alkuvuodesta 2021.
- Kirjan valokuvat, tekstit ja taitto ovat Antti Hintsan käsialaa.
- Perusti kirjan kustantamista varten Kaarna Media -kustantamon.
- "Tarkoitus on, että Kaarna Media kustantaa alueellisuuteen ja alueellisiin ilmiöihin liittyvää kirjallisuutta – ja mikä ettei muitakin teoksia.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
